Turun yliopiston ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVESTin Public Mental Health -maisteriohjelmaan jätettiin tänä vuonna 598 hakemusta. Viime vuonna määrä oli 383. Ohjelmassa koulutetaan asiantuntijoita ratkomaan maailmanlaajuisesti kasvanutta mielenterveysongelmaa.
Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
TtM, KM Tiina Putkuri tutki väitöskirjassaan kouluterveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana nyt ja tulevaisuudessa. Tulokset osoittivat roolin olevan epäselvä, mutta terveydenhoitajilla olevan halukkuutta ja valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja jo ilmenneiden ongelmien hoitamiseen.
Ensimmäiset opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa Turun yliopiston uudessa englanninkielisessä Public Mental Health -maisteriohjelmassa, joka herätti suurta kiinnostusta jo ensimmäisellä hakukierroksellaan. Monitieteinen ja kansainvälinen ohjelma käsittelee väestöjen kasvavia mielenterveyden haasteita palvelujärjestelmien ja interventioiden näkökulmasta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 30 prosenttia kannabista käyttävistä nuorista oli kokenut joitain käyttöön liittyviä ongelmia. Yleisimpiä ongelmia kannabiksen käytön yhteydessä ovat muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, käytön viemä aika sekä kyvyttömyys suoriutua odotetuista velvollisuuksista. Kolmasosa kannabista käyttävistä on harkinnut käytön vähentämistä tai lopettamista. Tutkimus nostaa esille tarpeen varhaisesta ja matalan kynnyksen tuesta opiskelijaterveydenhuollossa.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen järjestämään lasten ja nuorten ahdistuneisuutta käsittelevään seminaariin osallistui yli 1000 tutkijaa, sivistys- sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, järjestöjen edustajia ja päättäjiä.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus aloitti toimintansa syksyllä 2009 ja viettää tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi tutkimuskeskus järjestää syksyllä 2024 kaikille avoimen juhlaseminaarien sarjan. Median edustajat ovat tervetulleita syksyn seminaareihin.
Yuko Mori toteutti lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan laajan kansainvälisen koulukyselyn, jossa selvisi, että noin 5 prosenttia nuorista oli yrittänyt itsemurhaa. Sekä verkkokiusaamisen että perinteisen kiusaamisen uhriksi joutuneet oppilaat olivat todennäköisimmin yrittäneet itsemurhaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että noin kolmannes nuorista kokee olonsa turvattomaksi koulussa ja että nuoret hakevat harvoin ammattiapua mielenterveysongelmiinsa.
Turun yliopistossa tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia. Hoidon tarpeen täyttämättä jääminen näkyi kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa kahdeksassa maassa, mutta erityisesti alhaisemman tulotason maissa. Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu ammattiavun piiriin. Tytöt hakevat Suomessa poikia todennäköisemmin ammattiapua.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on toteuttanut ensimmäisen väestöpohjaisen tutkimuksen Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista ukrainalaisten lasten ja nuorten itsetuhoisuuteen ja itsemurhayrityksiin. Tutkimus osoitti, että sota-alueilla eläneillä nuorilla oli merkittävästi enemmän itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä kuin niillä nuorilla, jotka asuivat muualla Ukrainassa.