Turun yliopistossa tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia. Hoidon tarpeen täyttämättä jääminen näkyi kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa kahdeksassa maassa, mutta erityisesti alhaisemman tulotason maissa. Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu ammattiavun piiriin. Tytöt hakevat Suomessa poikia todennäköisemmin ammattiapua.
Uusi tutkimus paljasti, että vaikka monet nuoret harkitsevat mielenterveysongelmiensa vuoksi avun hakemista, vain harvat hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Väitöskirjatutkija Yuko Mori Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo, että nuoret yrittävät saada ulkopuolista apua mielenterveysongelmiinsa sekä epämuodollisista että muodollisista lähteistä.
– Nuoret voivat saada ei-ammattimaista apua esimerkiksi ystäviltään, opettajiltaan tai perheenjäseniltään. Ammattimaista apua tarjoavat muun muassa kouluterveydenhoitajat ja -psykologit. Kansainvälisesti katsottuna se, mistä nuoret hakevat apua, riippuu esimerkiksi palvelujen saatavuudesta, kulttuuritaustasta ja mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta, Mori sanoo.
Tutkimukseen osallistui 13184 13–15-vuotiasta nuorta, jotka vastasivat kyselyihin vuosina 2011–2017 kahdeksassa Aasian ja Euroopan maassa: Norjassa, Suomessa, Kreikassa, Israelissa, Japanissa, Intiassa, Vietnamissa ja Kiinassa. Tutkimus tehtiin osana Eurasian Child Mental Health Study -tutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä eri maissa.
Vain noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista raportoivista nuorista hakee Suomessa ammattiapua
Tutkimuksessa selvisi, että keskituloisissa maissa alle yksi prosentti nuorista haki apua ammattimaisista lähteistä, kun taas korkean tulotason maissa tämä osuus oli hieman korkeampi, 2–7 prosenttia. Tytöt hakivat yleensä enemmän apua mielenterveysongelmiin kuin pojat.
Vain yhdestä kahteen prosenttia nuorista, joilla oli suuria tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, haki ammattiavun piiriin keskituloisissa maissa (Intia, Vietnam, Kiina).
Korkean tulotason maissa osuus oli huomattavasti korkeampi, mutta silti verraten matala: 6–7 prosenttia Kreikassa, Israelissa ja Japanissa ja 21–25 prosenttia Norjassa ja Suomessa. Toisin sanoen vain noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä suomalaisnuorista hakeutuu ammattiavun piiriin.
– Mielenkiintoista on, että tyttöjen ja poikien välillä havaittiin merkittäviä eroja avun hakemisen yleisyydessä vain Norjassa ja Suomessa, missä tytöt hakivat ammattiapua todennäköisemmin kuin pojat, Mori huomauttaa.
Epämuodolliset avunlähteet tärkeimpiä matalan tulotason maissa
Tutkimus paljasti myös, että epämuodolliset avunlähteet ovat laajalti käytössä nuorten keskuudessa ja ne ovat tärkeimpiä avun lähteitä erityisesti matalan tulotason maissa.
Tutkimusta johtaneen professori Andre Souranderin mukaan nuorten puutteellinen hakeutuminen mielenterveyspalveluiden piiriin korostaa maailmanlaajuista tarvetta mielenterveystietoisuuden ja mielenterveyden lukutaidon edistämiselle.
– Tällaiset kansainväliset tutkimukset nuorten mielenterveydestä ovat tärkeitä, koska lähes kaikki aiempi tutkimus on keskittynyt korkean tulotason maihin. Globaalissa kontekstissa tutkimuksessamme silmiinpistävin tulos oli se, kuinka tärkeitä epäviralliset avunlähteet, kuten opettajat, ystävät ja vanhemmat, olivat. Tämä osoittaa, että on maailmanlaajuisesti tärkeää edistää mielenterveystietoisuutta ja mielenterveyden lukutaitoa, Sourander sanoo.
Tutkimusartikkeli ”Unmet need for mental health care among adolescents in Asia and Europe” on julkaistu European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessä.
Tutkimus tehtiin osana INVESTiä, joka on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva. INVESTin tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
