Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on jäänyt Suomessa liian vähällä huomiolle, toteavat aiheeseen perehtyneet Turun yliopiston ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tutkijat. Tietoa puuttuu siitä, kuinka yleistä taloudellinen väkivalta on, miten se ilmenee ja millaista apua lapset ja perheet tarvitsisivat selviytyäkseen.
Taloudelliset resurssit eivät jakaudu tasaisesti eri sukupolvien kesken. Tuore väitöstutkimus nostaa esiin etenkin yhden sukupolven haavoittuvan aseman.
Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee laajojen suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen. Se tuo esiin prosesseja ja tekijöitä, jotka muovaavat perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä.
Tuore väitöstutkimus haastaa laajasti hyväksytyt käsitykset pandemian yksipuolisen kielteisistä vaikutuksista nuoriin ja korostaa tarvetta parantaa hyvinvointivaikutusten arviointia päätöksenteon tukena.
Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden vuorovaikutteisen työkalun eriarvoisuutta kuvaavien tekijöiden tarkasteluun. Työkalu antaa toimittajille, poliittisille päättäjille, tutkijoille ja data-analyytikoille mahdollisuuden tutkia eriarvoisuuksien käyttäen apuna havainnollisia keinoja sekä ymmärtää ilmiötä aiempaa tarkemmin.
Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.
KiVa Koulu -ohjelma on osoittanut Iso-Britanniassa toteutetussa laajassa kokeilussa kykynsä parantaa sosiaalisia vuorovaikutussuhteita sekä vähentää kiusaamisen uhriksi joutumista. Tutkimusta johtaneen professori Judy Hutchingsin nimeää KiVa Kolun vahvuudeksi sen tavan kohdentaa toimet koko kouluun ja riisua kiusaajilta sosiaalisen palkkion.
Yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ilmenee Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin seurantatutkimuksen ensimmäisestä poikkileikkauksesta.
CrisesSolutions-hankkeessa tutkitaan sitä, miten erilaiset koronakriisiin liittyvät viranomaistoimet vaikuttivat lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin Pohjoismaissa, sekä sitä, miten pandemia näkyi eri maiden mielenterveyspalveluiden tarjonnassa.