Muuttuva ilmasto vaikuttaa voimakkaasti pohjoisten alueiden vesistöihin. Suomen joista kerätään nyt ennennäkemättömän tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset tunnetaan paremmin. Jokien digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan esimerkiksi tulvien vaikutuksia.
Turun yliopisto on mukana kehittämässä uudenlaista tohtorikoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2024-2027 rahoittamassa tohtorikoulutuspilottiohjelmassa. Pilottiohjelman myötä yliopistossa avautuu haettavaksi useita uusia väitöskirjatutkijan kolmivuotisia työsuhteisia tehtäviä.
Tutkimuksen lippulaiva INVEST teettää kansainvälisen ulkoisen arvioinnin toiminnastaan ja tulevaisuudenvaihtoehdoistaan. Arvio toimii apuna, kun INVEST ja sen isäntäorganisaatiot päättävät toiminnan jatkosta nykyisen lippulaivakauden päätyttyä.
Turun yliopisto on mukana lippulaivoissa Koulutus tulevaisuutta varten (EDUCA) ja Digitaaliset vedet -lippulaiva (DIWA), jotka saivat Suomen Akatemialta rahoituksen kaudelle 2024–2028.
Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaansa neljä uutta osaamiskeskittymää, joista kahdessa Turun yliopisto on mukana.
Lippulaivojen kannanotto tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitukseen
Parkkola on muun muassa tutkinut, miten varhaislapsuuden ja lapsuuden mielenterveysongelmat ovat yhteydessä kutsunnoissa pärjäämiseen. Hänen asiantuntemustaan voidaan hyödyntää suunniteltaessa henkiseen hyvinvointiin tähtääviä toimintaohjelmia kutsuntatilanteisiin.
Käsitys lapsuuden sosioekonomisen ympäristön suuresta merkityksestä elämänkululle on vakiintunut tutkimuskirjallisuudessa. Empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa pelkän sosiaalisen ympäristön merkitys on vähäinen. Sen sijaan sosiaalinen ympäristö ja geenit vaikuttavat yhdessä. Koulutuksessa ja ammatillisessa periytymisessä näkyy vahvasti sosiaalisen perhetaustan mukaan vaihteleva geneettinen yhteys, jolla on myös iso merkitys siihen, mihin ammatteihin päädytään.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
Isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän jäätyään eläkkeelle kuin ollessaan vielä työelämässä, selviää Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Lisäksi eläkesiirtymän aiheuttama muutos lastenhoitoapuun oli isoisillä suurempi kuin isoäideillä. Yhteys oli samanlainen eri puolilla Eurooppaa.