Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret olivat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koski erityisesti nuoria, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä. Tutkimus julkaistiin 5.10. British Journal of Psychiatry lehdessä.
Vuoroasuminen on lisääntynyt monissa maissa ja se on yhä suositumpi lapsen asumisjärjestely vanhempien eron jälkeen. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapset asuvat suurin piirtein yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisen valinneiden vanhempien ja lasten taloudellisesta hyvinvoinnista ei tiedetä kuitenkaan paljoakaan.
Kun perheet muuttavat, oletetaan, että muuton myötä perheen taloudellinen tai sosiaalinen tilanne paranee, mikä hyödyttää koko perhettä. Olemassa oleva tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että lapsuusajan muuttaminen vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin, kun verrataan lapsiin, jotka eivät ole joutuneet muuttamaan. Uuden tutkimuksen mukaan muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää koulupudokkuuden riskiä.
Professori Christina Salmivalli tutkimusryhmineen haluaa ottaa nuoret mukaan kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Ole muutoksentekijä –kampanjalla 13-18 –vuotiaat nuoret haastetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnattu kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden tai tapahtumien kokonaisuus.
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt rahoituksen Turun yliopiston johtamalle hankkeelle, jossa tutkitaan ja kehitetään sosiaalityön piirissä olevien lapsiperheiden talousosaamisen ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista. Hanketta johtaa akatemiatutkija Mia Hakovirta.
Lukemisvaikeudet lisäävät riskiä koulukiusaamiselle peruskoulussa, mutta riski on varsin pieni, selviää psykologian maisteri Tiina Turusen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Itsearvioidut lukemisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti kiusatuksi joutumiseen, kun taas testeillä mitatut heikot lukemisen taidot liittyvät toisten kiusaamiseen.
InFLAMES-lippulaiva (Innovation Ecosystem based on the Immune System) on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen ja Suomen Akatemian rahoittama lippulaivahanke. Lippulaivan tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu huippuluokan immunologisen tutkimuksen ja lääke- sekä diagnostiikkakehityksen keskittymä. Lippulaivan pyrkimyksenä on myös edistää immunologisen tutkimuksen kaupallistamista.
Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Pariutuminen ylipäätään on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan. Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeessa valmistuneen tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.
Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivahankkeen (Immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina) ensimmäinen tutkijatohtorihaku on saatu päätökseen. Hankkeen johtoryhmä on valinnut neljä tutkijatohtoria vahvistamaan immunologisen tutkimuksen tutkimusryhmiä.