Kun perheet muuttavat, oletetaan, että muuton myötä perheen taloudellinen tai sosiaalinen tilanne paranee, mikä hyödyttää koko perhettä. Olemassa oleva tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että lapsuusajan muuttaminen vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin, kun verrataan lapsiin, jotka eivät ole joutuneet muuttamaan. Uuden tutkimuksen mukaan muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää koulupudokkuuden riskiä.
Turun yliopistossa tutkittiin lapsuudenaikaisen seutukuntien välillä tapahtuvan muuttamisen vaikutuksia koulupudokkuuteen Suomessa ja Saksassa. Koulupudokkuudella tarkoitetaan sitä, ettei nuori suorita mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö muuton taustalta muita tekijöitä – kuten vanhempien ero tai työttömyys – ja lisääkö näiden tekijöiden yhteisvaikutus koulupudokkuuden todennäköisyyttä. Lisäksi selvitettiin, pystyvätkö vanhemmat lisääntyneiden resurssien, esim. suurempien palkkatulojen avulla, pienentämään lastensa koulupudokkuuden riskiä, mikäli muutto johtui taloudellisista syistä.
Havainnot osoittivat, että lapsuuden aikainen muuttaminen lisää koulupudokkuuden riskiä molemmissa maissa. Suomen osalta tämä selittyy pitkälti muilla muuton kanssa yhteydessä olevilla tekijöillä, kuten vanhempien erolla tai työttömyydellä, jotka myös ennustavat suurempaa koulupudokkuuden riskiä. Saksan osalta muut tekijät eivät selittäneet riskiä. Myöskään muuton myötä saadut mahdolliset lisäresurssit eivät näytä vähentävän koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä.
Kaiken kaikkiaan lapsuudessaan seutukuntien välillä muuttamaan joutuneet lapset voivat olla haavoittuva ryhmä sukupolvien välisen eriarvoisuuden siirtymisessä. –Perheiden muuttaessa vanhemmat joutuvat usein aloittamaan sosiaalisten tukiverkostojensa rakentamisen uudelleen ja heillä voi näin ollen olla vähemmän voimavaroja lastensa tukemiseen, akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen toteaa. Tämän vuoksi kouluilla on tärkeä rooli muuttajien – niin maan sisäisten kuin kansainvälisten maahanmuuttajien – integroimisessa koulujen sosiaalisiin verkostoihin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista rekisteritietoa ja Saksan kansallista koulutuspaneelitutkimusta. Tutkimus on tehty eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTissä.
