Ihmisille tarjotaan yleisesti harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta, kertoo Turun yliopiston ja Taideyliopiston tuore tutkimus. Tutkijoiden mukaan virheellinen tieto vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.
Suomen Akatemia on myöntänyt professori Andre Souranderin johtamalle raskaudenaikaisen masennuksen digitaalisen hoidon tutkimukselle akatemiahankkeen rahoituksen. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä.
Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.
Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan covid-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä. Luottamus valtiojohtoon ja rajoitteiden tehokkuuteen voi puolestaan suojata yksilön mielenterveyttä pandemian aikana.
Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.
Psykoottiseen masennukseen liittyy toistuvia sairaalahoitoja ja merkittävää työkyvyttömyyttä. Alkoholin käytön häiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat psykoottisessa masennuksessa yleisiä rinnakkaishäiriöitä. LL Miika Nietolan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan ennuste psykoottisessa masennuksessa on vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, minkä vuoksi häiriön hoito vaatii pitkäjänteisyyttä.