Isän ja lapsen välisen suhteen rakentumisesta raskausajalta eteenpäin on vasta vähän tutkimustietoa. Erityisesti isän raskaudenaikana muodostamista mielikuvista ja niiden merkityksestä tiedetään niukasti.
Väitöstutkimuksessa todettiin äitien korkeiden raskaudenaikaisten hiuksista mitattujen kortisolitasojen olevan yhteydessä äitien jatkuvaan raskaudenaikaiseen masennusoireiluun ja toisaalta lapsilla havaittuun vähäisempään psyykkiseen oireiluun kahden ja viiden vuoden iässä.
Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.
LL Nelli Kalliomaan väitöstutkimuksessa osoitettiin, että ihmisen papilloomavirus saattaa siirtyä molemmista vanhemmista vastasyntyneeseen lapseen jo raskauden ja synnytyksen aikana. Lisäksi HLA-G-geeneillä osoitettiin olevan merkitystä HPV-infektion ilmenemisessä.
Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että influenssa on hyvin yleinen imeväisikäisillä. Pikkulasten, varsinkin imeväisten, riski joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon on suuri ja verrattavissa vanhusväestöön.
Äidin raskaudenaikana käyttämät probiootit voivat auttaa ehkäisemään lapsen toistuvia uloshengitysvaikeuksia eli hengityksen vinkunaa, osoittaa Turun yliopiston ja Tyksin interventiotutkimus.
Vanhempien täyttämän arviointikyselyn mukaan pikkukeskosina syntyneillä lapsilla oli enemmän haasteita kehityksen eri osa-alueilla 5 ja 8 vuoden iässä, osoittaa Turun yliopiston Pienipainoiset riskilapset (PIPARI) -tutkimusprojektin osatutkimus.
Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.
Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.