Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.
Keisarileikkauksella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut maailmanlaajuisesti. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa keisarileikkausten kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa muussa maassa. Samanaikaisesti krooniset, immuunivälitteiset, tarttumattomat taudit sekä lihavuus ovat yleistyneet länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana.
Turun yliopistossa väittelevän väitöskirjatutkija LL Henriina Hermanssonin tutkimus osoittaa, että keisarileikkauksella syntyneillä oli enemmän astmaa ja allergisia sairauksia sekä lihavuutta 21 vuoden iässä.
Hermanssonin väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia synnytystavan vaikutusta lapsen myöhempään terveyteen sekä selvittää, millä mekanismeilla synnytystavan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen välittyvät.
Keisarileikkaus vaikuttaa äidin rintamaidon mikrobiston koostumukseen
Lapsen varhaisen mikrobikontaktin tiedetään olevan yhteydessä myöhempään terveyteen.
Keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobiston koostumuksessa havaittiin olevan eroja alateitse synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobistoon verrattuna. Erot rintamaidon mikrobistossa eivät selittyneet äidille synnytyksen yhteydessä annetulla antibioottihoidolla.
– Keisarileikkausten ja ei-tarttuvien tautien välistä yhteyttä on selitetty erilaisella synnytyksen aikaisella mikrobikontaktilla. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että erilainen mikrobikontakti jatkuu myös syntymän jälkeen rintamaidon välityksellä, Hermansson sanoo.
Raskauden aikainen mikrobisto ei muuttunut synnytyksen jälkeen
Raskausaikana äidin suoliston mikrobiston tiedetään muuttuvan ja tulehdusta lisäävien bakteerien suhteellinen osuuden lisääntyvän raskauden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että nämä raskauden aikaiset muutokset äidin suoliston mikrobistossa säilyivät lähes muuttumattomana synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidin verestä mitattujen tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden pitoisuudet nousivat raskauden jälkeen ja ylläpitivät siten elimistön tulehduksellista tilaa raskauden päättymisen jälkeen.
Tutkijat painottavat, että mikäli keisarileikkausten määrä pysyy tulevaisuudessa entisellään, tulisi selvittää turvallisia keinoja varhaisen mikrobikontaktin muokkaamiseen.
– Yksi keino tähän voisi olla erilaiset probioottivalmisteet raskaus- ja imeväisaikana. Probioottivalmisteella tarkoitetaan eläviä mikrobivalmisteita, jotka voivat tukea suoliston hyödyllistä mikrobistoa. Lisää tutkimusta aiheen saralta kuitenkin tarvitaan, toteaa Hermansson.
***
LL Henriina Hermansson esittää väitöskirjansa ”Cesarean section - impacts on child health” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.8.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Per Ashorn (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: shherm@utu.fi
