Parkinsonin tautiin liittyy sen tunnetuimpien liikeoireiden ohella lukuisia ei-motorisia oireita, jotka vaikuttavat sitä sairastavien elämänlaatuun oleellisesti. LL Kalle Niemi tutki väitöskirjassaan oireiden yhteyttä aivojen monoamiinivälittäjäainetoimintaan ja tunteisiin liittyvien kehollisten tuntemusten poikkeavuuksia Parkinsonin taudissa.
Lignoselluloosa on yleinen biomassa, ja sen tehokas hyödyntäminen voi vähentää fossiilisten raaka-aineiden ja energian käyttöä. Sen jalostaminen on kuitenkin haastavaa. Väitöstutkimuksessa kehitettiin entsyymejä, jotka tehostavat lignoselluloosan jalostusta biopolttoaineiksi ja biomateriaaleiksi. Erityisesti lakkaasin tuotannon tehostaminen voi parantaa teollisten prosessien taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että nenän kautta annosteltava, rauhoittavana lääkkeenä käytetty deksmedetomidiini voi lievittää polven tekonivelleikkauksen jälkeistä kipua ja vähentää voimakkaiden kipulääkkeiden tarvetta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten vakavat reiden lihas–jännevammat syntyvät ja miten niiden diagnostiikkaa sekä hoitoa voidaan parantaa.
Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta ja sen valvonta on niukasti tutkittu ja tunnistettu aihe terveydenhuollossa. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa kuvataan tätä marginaali-ilmiötä ja siihen liittyvää terveydenhuollon valvontaa.
FM Daria Anttila selvitti väitöstutkimuksessaan eri alojen opiskelijoiden näkemyksiä kvanttifysiikan opetuksesta. Opiskelijoiden informointi kvanttifysiikan ja sen oppimisen hyödyistä, motivointi ja asenteiden muuttaminen olisi tärkeää, jotta yhteiskunta muuttuisi yhä kvanttitietoisemmaksi ja kvanttiteknologia-alalle riittäisi osaajia.
Vastaavanlaisia musiikkiin liittyviä elämäkertatutkimuksia ei ole juurikaan tehty. Ymmärrys ihmisten erilaisista musiikkisuhteista voi auttaa esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Toisella maailmansodalla on merkittävä rooli suomalaisten historiakuvassa, mutta kuvasta rajautuu suuren yleisön mielikuvissa usein yksi iso osa pois. Suomi oli myös miehittäjävaltio, jonka miehityspolitiikka kytkeytyi suoraan Saksan aluevaltauksiin idässä, muistuttaa väitöskirjatutkija FM Liisa Vuonokari-Bomström Turun yliopistosta.
Ryo Itoshiman väitöskirjassa tutkittiin kahta vastasyntyneiden tehohoidon perhekeskeistä interventiota ja niiden vaikutusta vanhempien ja sairaalan henkilökunnan väliseen yhteistyöhön, vanhempien ja vauvan välisen fyysiseen läheisyyteen ja vauvan terveyteen.