Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi tutkimus valottaa ensimmäistä kertaa kulttuurihistoriallista kuvaa 1930–1950-lukujen suomalaisen vasemmistoälymystön identiteetistä (Väitös: FL Hannele Koivisto, 15.11.2024, kulttuurihistoria)

Millaisia olivat helsinkiläisen, vasemmistoälymystöksi itsensä nimenneen ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät heitä vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa lapsen valikoivan puhumattomuuden taustoista (Väitös: LL Miina Koskela, 15.11.2024, lastenpsykiatria)

Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus totesi, että valikoivasti puhumattomien lasten perheissä on kontrolliperheitä enemmän psykiatrisia sekä neuropsykiatrisia häiriöitä. Lisäksi muut perheensisäiset tekijät, kuten vanhemman ikä tai perheen sosioekonominen asema saattavat lisätä riskiä lapsen valikoivaan puhumattomuuteen. Koko perheen huomioiminen hoitoa suunnitellessa onkin tärkeää.

Hallituksen jäsenet motivoituvat haastaessaan omaa osaamistaan ja toimiessaan tavoitteiden eteen (Väitös: DI, KTM Klaus Breitholtz, 14.11.2024, tuotantotalous)

Yhtiöiden hallituksen vastuullisuutta sekä hallituksen jäsenten motivaatiota tutkinut väitöskirjatutkija DI, KTM Klaus Breitholtz löysi väitöksessään syitä miksi liikemaailman ammattilaiset haluavat olla yhtiöiden hallituksissa mukana. Syy ei ole raha, vaan esimerkiksi halu saavuttaa yhteisiä asetettuja tavoitteita korostui vastauksissa.

Feminiinisen henkisyyden suhde feminismiin on ristiriitainen (Väitös: FM Ella Poutiainen, 9.11.2024, sukupuolentutkimus)

Feminiinisessä henkisyydessä kritisoidaan uskonnollisuuden ja henkisyyden miehisiä rakenteita ja muokataan henkisyyttä naisten näkökulmasta, mutta sen parissa otetaan etäisyyttä myös feminismiin. Sukupuolentutkimuksen alan väitöstutkimuksessaan FM Ella Poutiainen selvittää, mitä tämä kertoo naisten yhteiskunnallisesta asemasta, sukupuolta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja feminismistä.

Ensimmäiset seurakunnat perustettiin Suomeen jo 1100-luvulla (Väitös: FM Juha Ruohonen, 26.10.2024, arkeologia)

Millaista oli varhaisin kirkollinen elämä Suomessa? Pintaa syvemmän ajankuvan tähän tarjoaa konkreettiseen arkeologiseen aineistoon perustuva väitöskirja "Ravattulan Ristimäki ja Aurajokilaakson varhaisin seurakunnallinen järjestäytyminen". Suomen vanhin tunnettu kirkko paljastui arkeologisissa tutkimuksissa vuonna 2013.