Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Työn ja yksityiselämän stressitekijät yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen (Väitös: LL Saana Karelius, 25.10.2024, sisätautioppi)

LL Saana Kareliuksen väitöstutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämäntapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.

Korkeakoulujen tulisi tunnistaa myönteisen pedagogisen kulttuurin merkitys opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle (Väitös: KM Siru Myllykoski-Laine, 25.10.2024, kasvatustiede)

Pedagogisen tuen saamisen, kuten formaalien pedagogisten koulutusten, on tunnistettu edistävän opettajien pedagogista kehittymistä yksilötasolla, mutta tutkimuksessa on huomioitu vähemmän yhteisötason pedagogista kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Uuden väitöstutkimuksen pohjalta tunnistettiin korkeakoulujen myönteiseen pedagogiseen kulttuuriin liittyviä tekijöitä.

Väittelijä selvitti epäselvän syöpägeenin potentiaalia täsmälääkehoidon kohteena jo olemassa olevilla lääkkeillä (Väitös: FM Veera Ojala, 4.10.2024, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin yliaktiivisen ERBB4-reseptorin toimintaa syövässä. Tulokset osoittivat useiden syöpäpotilaissa esiintyvien ERBB4-geenivirheiden eli mutaatioiden lisäävän syöpäsolujen kasvua, mitä voitiin estää olemassa olevilla lääkkeillä. Väitöstyön perusteella ERBB4-mutaatioita voitaisiin mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa potilaiden hoitoa ohjaavina merkkiaineina.

Istumisen vähentämisestä ja kevyenkin liikkumisen lisäämisestä voi olla hyötyä energia-aineenvaihdunnalle (Väitös: TtM Taru Garthwaite, 28.9.2024, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

TtM Taru Garthwaiten väitöstutkimuksessa selvitettiin, voiko vähentämällä istumista parantaa aineenvaihdunnallista terveyttä aikuisilla, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski. Tulokset osoittivat runsaan istumisen olevan epäedullisesti yhteydessä energia-aineenvaihduntaan ja diabeteksen riskitekijöihin, kun taas kevyenkin arkiliikkumisen lisääminen saattaa olla avuksi elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä.