Asiasana: hyvinvointi

Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.

CampusSport tarjoaa turkulaisten korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle monipuolisen valikoiman liikuntamahdollisuuksia padelista ja pickleballista kamppailulajeihin, tanssiin, voimaharjoitteluun ja paljon muuhun.

Ihmisen toiminnalla on vaikutusta luontoympäristöihin ja luonto puolestaan vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Luonnonvarakeskus ja Turun yliopiston Sote-akatemia ovat tuottaneet kaikille avoimen verkkokurssin, joka tekee näkyväksi ihmisen ja muun luonnon terveyden välistä yhteyttä. Opintojakso sopii täydennyskoulutukseksi esimerkiksi kasvatus-, sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointipalveluiden ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään luontoa työssään.

Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.  

Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.

Tutkimuksen mukaan äidin puoleisten isoäitien antama tuki voi parantaa vaikeuksia kohdanneen lapsenlapsen hyvinvointia. Myönteiset vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.

Suomessa sekä lääkkeistä että sairaanhoidosta aiheutuvan ahdingon kokeminen oli yleisempää kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa, osoittaa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä tehty tutkimus. Suomessa ahdinko oli yleisintä yli 65-vuotiailla, muissa maissa ahdinkoa kokivat yleisemmin keski-ikäiset.

Nuorten ahdistusoireet ovat nousseet merkittävästi, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kyselytutkimus. Keskuksen tutkijat ovat verranneet laajoilla väestötason kyselytutkimuksilla 8–9-vuotiaiden lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia ennen ja jälkeen koronapandemian huippua. Aiemmin muutokset ovat olleet muutaman prosenttiyksikön luokkaa, mutta nyt erityisesti tytöillä ahdistus ja vaikeudet ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä todella paljon, kertoo tutkimusta johtava professori André Sourander.

Joni Jaakolan väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvinvointiteknologia ei niinkään vastaa iäkkäiden hoivan ongelmiin, vaan monimutkaistaa niitä. Etnografisessa sosiologian alan väitöstutkimuksessaan Jaakola perehtyi hyvinvointiteknologiaan liittyviin odotuksiin ja siihen, mitä eettisiä ja poliittisia seurauksia sen käyttöönotolla voi olla iäkkäiden hoivatyön kannalta.