Suomessa sekä lääkkeistä että sairaanhoidosta aiheutuvan ahdingon kokeminen oli yleisempää kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa, osoittaa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä tehty tutkimus. Suomessa ahdinko oli yleisintä yli 65-vuotiailla, muissa maissa ahdinkoa kokivat yleisemmin keski-ikäiset.
Turun yliopiston akatemiatutkija Katri Aaltonen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Maria Vaalavuo tutkivat kotitalouksien kokemaa, terveydenhuollon maksuihin liittyvää taloudellista ahdinkoa. Euroopan unionin tulo- ja elinolotutkimuksen aineistoon pohjaavassa tutkimuksessa Aaltonen ja Vaalavuo vertailivat kokemuksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa.
– Suomessa 40 prosenttia kotitalouksista koki ahdinkoa lääkkeistä ja 33 prosenttia sairaanhoidosta. Harvinaisinta taloudellinen lääkkeistä johtuva ahdinko oli 12 prosentin osuudella Norjassa ja sairaanhoidosta johtuva 10 prosentin osuudella Tanskassa, Katri Aaltonen kertoo.
Norjaa lukuun ottamatta lääkkeistä johtuva ahdinko oli yleisempää kuin sairaanhoidosta johtuva ahdinko.
Kaikissa viidessä maassa lääkemenot aiheuttivat yleisemmin ahdinkoa pienituloisissa kuin suurituloisissa kotitalouksissa. Terveysongelmat puolestaan lisäsivät ahdingon kokemisen todennäköisyyttä tuloista riippumatta. Pienituloisissa kotitalouksissa terveysongelmat lisäsivät ahdingon todennäköisyyttä enemmän kuin suurituloisissa kotitalouksissa.
– Suomessa lääkkeistä koituvaa ahdinkoa koettiin yleisemmin kuin muissa vertailumaissa kaikissa tuloryhmissä. Suomen suurituloisimmassakin viidenneksessä ahdinko oli yleisempää kuin Tanskan pienituloisimmassa viidenneksessä, Aaltonen sanoo.
Suomi poikkesi vertailumaista myös taloudellisen ahdingon kokemisen ikäjakauman suhteen. Suomessa ahdinko oli yleisintä yli 65-vuotiailla, kun taas muissa maissa keski-ikäiset kokivat yleisemmin ahdinkoa.
Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet terveydenhuollon asiakasmaksujen ja omavastuiden vähentävän terveydenhuollon palveluiden ja lääkkeiden käyttöä. Ihmiset tinkivät myös välttämättömästä hoidosta, pienituloiset suurituloisia todennäköisimmin.
Terveydenhuollon maksut voivat kuormittaa myös niitä kotitalouksia, jotka eivät tingi hoidosta tai lääkkeistä. Maksujen kattamiseksi on voitu tinkiä muista välttämättömyyksistä tai ottaa velkaa. Tieto kotitalouksien kokemuksista täydentää siten muita tutkimusnäkökulmia taloudelliseen huono-osaisuuteen ja hyvinvointivaltion rooliin.
>> Aaltonen, K., & Vaalavuo, M. (2024). Financial burden of medicines in five Northern European countries: A decommodification perspective. Social Science & Medicine.
>> Katri Aaltosen ja Maria Vaalavuon blogikirjoitus aiheesta tutkimuksen lippulaiva INVESTin blogisarjassa
