Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on jäänyt Suomessa liian vähällä huomiolle, toteavat aiheeseen perehtyneet Turun yliopiston ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tutkijat. Tietoa puuttuu siitä, kuinka yleistä taloudellinen väkivalta on, miten se ilmenee ja millaista apua lapset ja perheet tarvitsisivat selviytyäkseen.
Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee laajojen suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen. Se tuo esiin prosesseja ja tekijöitä, jotka muovaavat perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden vuorovaikutteisen työkalun eriarvoisuutta kuvaavien tekijöiden tarkasteluun. Työkalu antaa toimittajille, poliittisille päättäjille, tutkijoille ja data-analyytikoille mahdollisuuden tutkia eriarvoisuuksien käyttäen apuna havainnollisia keinoja sekä ymmärtää ilmiötä aiempaa tarkemmin.
Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.
Yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ilmenee Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin seurantatutkimuksen ensimmäisestä poikkileikkauksesta.
Tyttöjen suhteellinen vahvuus lukemisessa ja poikien suhteellinen vahvuus luonnontieteissä on suurempaa sukupuolten tasa-arvon edelläkävijämaissa kuin perinteisemmissä maissa, osoittaa tuore tutkimus. Sen sijaan sukupuolten väliset erot matematiikassa pysyivät samanlaisina maasta toiseen.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin lasten käytösongelmia ehkäisevän Voimaperheet-vanhempainohjauksen käyttöä COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa selvisi, että lähes kaikki vaikeimmin oireilevien käytösongelmaisten lasten vanhemmat osallistuvat ohjelmaan ja yli 87% osallistujista käy ohjelman loppuun. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että pandemian aikaiset rajoitukset eivät vähentäneet etähoitona tarjottavan ohjelman käyttöä, vaan ohjelman loppuun käyneiden vanhempien osuus jopa lisääntyi pandemia-aikana.
Lasten ja nuorten palveluihin etsitään tehokkaampia keinoja Suomen oloissa uudenlaisella tutkijoiden ja hyvinvointialueen ammattilaisten tutkimusyhteistyöllä. Turun yliopistossa johdetun tutkimuksen lippulaiva INVESTin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisen tutkimusohjelman perimmäisenä tavoitteena on löytää keinoja auttaa lapsia ja nuoria tutkitusti vaikuttavilla keinoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Turun yliopistossa tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia. Hoidon tarpeen täyttämättä jääminen näkyi kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa kahdeksassa maassa, mutta erityisesti alhaisemman tulotason maissa. Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu ammattiavun piiriin. Tytöt hakevat Suomessa poikia todennäköisemmin ammattiapua.