Yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ilmenee Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin seurantatutkimuksen ensimmäisestä poikkileikkauksesta.
– Tulostemme mukaan yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja tämä ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa. Selvä ero on havaittavissa myös työttömien keskuudessa, mutta tämä tulos sisältää tilastollista epävarmuutta johtuen työttömien vähäisestä määrästä aineistossamme. Työssäkäyvien ja eläkeläisten keskuudessa sukupuolten väliset erot yksinäisyyden kokemuksessa ovat pieniä, väitöskirjatutkija Markus Laaninen kertoo.
Tulokset ovat osa tutkimuksen lippulaiva INVESTin seurantatutkimusta, jossa tutkitaan Suomessa asuvien hyvinvointia sekä mielipiteitä yhteiskunnan toiminnasta. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat 18–80-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt.
Suomessa on aiemmin tutkittu pääosin koululaisten kokemaa yksinäisyyttä. Kouluterveyskysely on jo osoittanut tyttöjen ja poikien yksinäisyyden olevan erilaista. Poikien on havaittu olevan useammin emotionaalisesti yksinäisiä eli kärsivän luotettavan ystävän puutteesta. Tytöt ovat herkempiä sosiaaliselle yksinäisyydelle, joka kumpuaa ystäväverkostojen, kuten harrastusporukan, puutteesta.
INVEST Seurantatutkimuksen ensimmäisen poikkileikkauksen avulla tutkijat pyrkivät selvittämään, näkyykö sukupuolten ero yksinäisyyden kokemuksessa myös täysi-ikäisillä opiskelijoilla. Tutkimus vahvisti asian. Samansuuntaisia tuloksia on havaittu myös THL:n Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa vuodelta 2021.
– Opiskeluelämän tuoma muutos nuorten sosiaalisissa piireissä voi tarkoittaa juuri sosiaalisen yksinäisyyden lisääntymistä, jolle naiset voivat olla miehiä haavoittuvampia. Vaihtoehtoisesti erot nais- ja miesopiskelijoiden yksinäisyydessä voivat johtua siitä, että nuorten miesten on vaikeampi myöntää kyselyissä olevansa yksinäisiä, Laaninen sanoo.
Yhdeksi syyksi on ehdotettu myös sitä, että naiset ovat miehiä alttiimpia sosiaalisen median luomille paineille, jotka voivat heijastua yksinäisyyden kokemuksena.
– Vastaavia sukupuolten välisiä eroja ei havaittu, kun subjektiivisen hyvinvoinnin mittarina yksinäisyyden sijaan käytettiin esimerkiksi onnellisuuden tai elämään tyytyväisyyden mittareita, Laaninen sanoo.
Hän toteaa nuorten kokeman yksinäisyyden olevan vakava asia, joka voi pitkittyessään johtaa useiden kielteisten tekijöiden kasautumiseen. Yksinäisyyden tiedetään kytkeytyvän muun muassa masennukseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Seuraava INVEST Seurantatutkimus toteutetaan vuoden 2025 aikana.
– Tuolloin pääsemme tutkimaan, kuinka yksilöiden yksinäisyyden kokemus on kehittynyt vuoden aikana, Laaninen kertoo.
