Taloudelliset resurssit eivät jakaudu tasaisesti eri sukupolvien kesken. Tuore väitöstutkimus nostaa esiin etenkin yhden sukupolven haavoittuvan aseman.
Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee laajojen suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen. Se tuo esiin prosesseja ja tekijöitä, jotka muovaavat perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden vuorovaikutteisen työkalun eriarvoisuutta kuvaavien tekijöiden tarkasteluun. Työkalu antaa toimittajille, poliittisille päättäjille, tutkijoille ja data-analyytikoille mahdollisuuden tutkia eriarvoisuuksien käyttäen apuna havainnollisia keinoja sekä ymmärtää ilmiötä aiempaa tarkemmin.
Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.
Yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ilmenee Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin seurantatutkimuksen ensimmäisestä poikkileikkauksesta.
Insuliinin kokonaiskulutuksessa ei muutoksen jälkeen havaittu kasvua, mutta muutoksen vaikutukset näkyivät toimeentulotuen käytössä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus.
Pieta Mattila, Matti Mäntymäki, Maija Setälä ja Jani Erola saivat Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitukset hankkeisiin, joissa Turun yliopisto on partnerina.
Maahanmuuttotaustaisten nuorten keskuudessa lähiöidentiteetti on vahvempaa kuin suomalaisuus. Lähiössä nuoren identiteetti ei tule yhtä helposti kyseenalaistetuksi kuin muualla, ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta.