Maahanmuuttotaustaisten nuorten keskuudessa lähiöidentiteetti on vahvempaa kuin suomalaisuus. Lähiössä nuoren identiteetti ei tule yhtä helposti kyseenalaistetuksi kuin muualla, ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta.
Turun yliopiston sosiologian apulaisprofessorin Elina Kilpi-Jakosen johtamassa hankkeessa tutkittiin nuorten kuuluvuutta, vaikuttamismahdollisuuksia, kouluttautumista ja työelämään siirtymistä sekä itsenäistymistä. Tulokset ovat selkeitä: maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät saavuta keskimäärin valtaväestön nuorten kanssa samaa koulutustasoa, heidän on haastavampaa työllistyä ja he muuttavat kotoa myöhemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret.
– Nuorten kuuluvuuden tunnetta ja osallistumista tulee tukea yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistamiseksi, Kilpi-Jakonen sanoo.
Kulttuurisesti moninaiset lähiöt ovat tässä työssä tärkeitä. Ne ovat paikkoja, joissa valtaväestö ei edusta normia. Nuorten oman tulkinnan mukaan ”suomalaiset” ovat moninaisissa lähiöissä tottuneempia “ulkomaalaisten” läsnäoloon kuin muualla.
– Kulttuurisesti moninaiset alueet ja koulut ovat nuorille turvallisia paikkoja kehittää identiteettiään ja osallistua vapaa-ajan toimintaan tai oppilaskuntatoimintaan, mutta huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että nuoret kiinnittyvät laajempaan yhteiskuntaan, hankkeessa toiminut opettajankoulutuslaitoksen yliopistonlehtori Anuleena Kimanen sanoo.
Tutkijat antavat kouluille ja muille nuorten kanssa toimiville Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksessa viisi suositusta. Koulujen tulisi kehittää kulttuuriaan ja siten parantaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Suomalaisuudesta tulisi puhua inklusiivisesti eli yhdenvertaisesti, syrjimättömästi ja kaikkia osallistavasti niin, ettei se asetu vastakkain maahanmuuttotaustaisuuden kanssa. Maahanmuuttotaustaisen nuoren kotitausta ja yhteisö tulisi nähdä myönteisenä voimavarana. Koulujen ja muiden nuorten kanssa toimivien tulisi tukea maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutus- ja työelämäsiirtymiä, myös koulutukseen palaamista. Kouluissa tulisi tehdä näkyväksi, että kaikenlaiset identiteetit ovat arvokkaita. Näin nuorilla on mahdollisuus kokea kuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta kouluissa.
– Etnisesti moninaisissa kouluissa kielellinen ja etninen moninaisuus voivat olla kuuluvuuden mahdollistajia. Tällaisissa kouluissa oppilaat kokevat, että heidät hyväksytään etniseltä ja kielelliseltä taustaltaan. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että kaikenlainen moninaisuus koetaan hyväksyttävänä: esimerkiksi sukupuoleen liittyvä moninaisuus voi aiheuttaa ulkopuolisuutta, tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin erikoistutkija Jenni Alisaari toteaa.
Tutkimuksessa analysoitiin tilastollisesti koko väestön kattavia rekisteriaineistoja, tehtiin suomalaiskouluissa ryhmähaastatteluja sekä järjestettiin keskustelu suomalaisten ja brittiläisten koulujen johtajille. Kulttuurisesti moninaisella alueella nuoria myös haastateltiin vapaa-ajanaktiviteeteista.
Hanke toteutettiin Tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTissä Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä.
>> Tutkimuskatsaus: Vähemmistönuoret osallistuvat yhteiskuntaan monipuolisesti, mutta tarvitsevat siihen myös tukea
INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, joka tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. Tavoitteemme on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
