Turun yliopistolla 12.3. järjestetty EC2U-ajatushautomo kokosi yhteen joukon asiantuntijoita keskustelemaan ideoista ja toimenpiteistä, joiden avulla kaupunkien ja yhteisöjen ilmastoresilienssiä voidaan vahvistaa. Avointa vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä edistäneen tilaisuuden tavoitteena oli kartoittaa kestävien ja sopeutumiskykyisten kaupunkien kehitykseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja.
Ilmastoresilienssi, eli kyky varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin, on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi, kun kaupungit eri puolilla maailmaa altistuvat enenevissä määrin lämpötilojen nousulle, äärimmäisille sääilmiöille ja muuttuville olosuhteille. Tehokkaista sopeutumis- ja varautumistoimista on tullut keskeisiä keinoja yhteisöjen, infrastruktuurien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Ilmastoresilienssin vahvistaminen edellyttää useiden eri sidosryhmien työpanosta, sillä haasteet ja ratkaisut ovat moniulotteisia. Turun yliopistossa järjestetty EC2U-ajatushautomo kokosi yhteen eri alojen ja sektorien asiantuntijoita keskustelemaan resilienssin kehittämiseen tarvittavista toimenpiteistä tieteellisen tutkimuksen, poliittisten rakenteiden, sekä yhteisöjen näkökulmista.
Osana eurooppalaisen EC2U-yliopistoallianssin toimintaa järjestetty tilaisuus toteutettiin paneelikeskusteluna, jonka moderaattorina toimi Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja Hanna Mattila. Panelisteiksi oli kutsuttu väitöskirjatutkija Venla Aaltonen (Turun yliopisto), projektipäällikkö Minna Kivimäki (Turun kaupunki & RESIST-hanke), maisema-arkkitehti ja palvelupäällikkö Vilja Larjosto (Sitowise), strategiapäällikkö Pekka Salminen (ELY-keskus) ja projektiasiantuntija Misa Tuomala (Turun kaupunki).
Yhteistyö ja tiedon jakaminen mahdollistavat skaalautuvat ratkaisut
Ajatushautomon keskusteluissa nostettiin esiin tarve lisätä yhteistyötä yli kuntarajojen, sillä hallinnolliset rajat eivät useinkaan vastaa luonnon ekosysteemien rajoja. Panelistit korostivat, että kaupunkien suunnitteluun on tärkeää sisällyttää luontopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan varmistaa, että kaupungit pysyvät elinkelpoisina ja pystyvät paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin. Keskusteluissa pohdittiin myös sääntelyä yhtenä mahdollisena keinona, jonka avulla kaikki kunnat saataisiin mukaan kehittämään varautumiseen ja sopeutumiseen tarvittavia toimenpiteitä. Näin pystyttäisiin varmistamaan, että ponnistelut ulottuvat edelläkävijäkaupunkeja laajemmalle ja vakiintuvat alueellisiksi käytännöiksi.
Puheenvuoroissa painotettiin tarvetta parantaa olemassa olevan tiedon jakamista eri toimijoiden välillä. Vaikka erilaiset tutkimukset ja pilottihankkeet tuottavat aktiivisesti tärkeää tietoa sopeutumis- ja varautumistoimenpiteistä, tiedon levittäminen eri toimijoiden välillä on edelleen jokseenkin haastavaa. Parhaiden käytäntöjen ja ideoiden jakamista eri kaupunkien ja yhteisöjen välillä voisi tehostaa esimerkiksi yhteinen alusta, josta ajantasainen tieto olisi helposti löydettävissä ja saatavilla eri toimijoiden hyödynnettäväksi.
Paikallistason toimenpiteet hyötyvät yhteisöjen vahvasta roolista
Paneelikeskusteluun osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan Suomella ja Turun kaupungilla on suhteellisen vahva asema ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin sopeutumisessa ja resilienssin vahvistamisessa. Erityisen hyvällä tasolla ollaan uudisrakentamisessa. Olemassa olevien kaupunkirakenteiden muokkaaminen joustavuustarpeita vastaaviksi on kuitenkin haastavaa. Panelistien mukaan tietoisuuden lisäämisen ja tehokkaan viestinnän rooli korostuvat tilanteissa, joissa halutaan edistää yhteistä ymmärrystä sopeutumistarpeista ja varmistaa, että kansalaiset ja päättäjät tiedostavat pitkän aikavälin suunnittelun tärkeyden sekä siihen liittyvät haasteet.
Viestinnän lisäksi panelistit nostivat yhteisöjen panoksen ja osallistamisen keskeiseksi tekijäksi aloitteiden ja toimenpiteiden onnistumisessa. Vaikka länsimaisissa yhteiskunnissa onkin tapana usein turvata ylhäältä alaspäin suuntautuviin aloitteisiin ja ratkaisuihin, monet osallistujat totesivat, että ruohonjuuritason sitoutumisella ja paikallisilla ratkaisuilla on ratkaiseva merkitys onnistuneissa sopeutumistoimissa. Tukemalla esimerkiksi naapurustojen osallistumista ja edistämällä kestävyyttä yhteisötasolla kaupungeilla on mahdollisuus rakentaa osallistavampia ja tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden varalle.
Yhteisellä panostuksella kohti sopeutumiskykyisempää Eurooppaa
Panelistit korostivat myös, että vaikka sopeutumista ja varautumista edistäviä toimenpiteitä saatetaan joskus pitää eräänlaisena merkkinä luovuttamisesta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen eivät sulje toisiaan pois. Sopeutumiseen, varautumiseen ja hillitsemiseen tähtäävät toimet täydentävät usein toisiaan ja tarjoavat näin ollen kattavampia ja tehokkaampia työkaluja ilmastokriisin käsittelyyn.
Turun ajatushautomossa käydyissä keskusteluissa korostuivat ennakointiin ja yhteistyöhön perustuvat toimintamallit, joiden avulla kaupungit ja yhteisöt pystyvät vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin entistä tehokkaammin. Keskustelujen anti ja tulokset jaetaan myöhemmin keväällä muiden EC2U-allianssissa mukana olevien yliopistojen kanssa. Yliopistojen ajatushautomojen tulokset esitellään allianssin vuosittaisen foorumin yhteydessä ja tulosten pohjalta laaditaan toimenpidesuositukset, jotka omalta osaltaan ohjaavat sopeutumis- ja varautumispyrkimyksiä Euroopassa.
