Osana EC2U-yliopistoallianssin toimintaa Turun yliopisto järjestää EC2U Think Tankin eli ajatushautomon keskiviikkona 12.3.2025. Ajatushautomossa keskustellaan tällä kertaa kaupunkien ja yhteisöjen ilmastoresilienssistä, eli kyvystä varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tule mukaan kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja ja osallistu keskusteluun!
Suomen kansallispuu rauduskoivu kasvaa suuressa osassa maata ja ilmaston lämmetessä se levittäytyy yhä pohjoisemmaksi.
Turun yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten lehtopöllöjen (Strix aluco) värimorfit sopeutuvat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. MSc Charlotte Perrault tutki, miten harmaat ja ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Pohjois-Euroopan muuttuvan lumipeitteen ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamista haasteista.
Muuttuva ilmasto vaikuttaa voimakkaasti pohjoisten alueiden vesistöihin. Suomen joista kerätään nyt ennennäkemättömän tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset tunnetaan paremmin. Jokien digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan esimerkiksi tulvien vaikutuksia.
Ilmastotoimet puntarissa (FACTOR) -hankkeen tavoitteena oli tutkia, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut kuten kansalaisraadit voivat edistää reilua ilmastosiirtymää. Kansalaisraatien kautta hanke on myös edistänyt vuoropuhelua kansalaisten ja päättäjien välillä.
Maailman ekosysteemejä ravistelee lajiston köyhtymisen lisäksi monien eläinlajien biomassan väheneminen. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saaristomeren ravintoverkkoihin ja havaittiin, että etenkin suolaiseen veteen sopeutuneet planktonit ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös ravintoverkon muihin lajeihin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili Lapissa Utsjoella ja Inarissa 23.–24. toukokuuta 2024. Osana vierailua presidentti Stubb tutustui Kevon luonnonpuistoon sekä Turun yliopiston Kevon tutkimusasemaan.
Uraauurtavassa tutkimuksessa selvitettiin mikrolevien sopeutumista ilmaston lämpenemiseen tutkimalla Saaristomeren 60-vuotiaita mikroleväsoluja. Osa mikrolevistä muodostaa leposoluja, jotka vajoavat meren pohjaan kukinnan päätyttyä. Tutkijat ovat nyt onnistuneet herättämään näitä nukkuvia leposoluja sedimenttiytimistä, joiden eri kerrokset pystytään ajoittamaan geologisin menetelmin.
Elämme maailmassa, jossa jokaisen yrityksen vastuulla on miettiä, miten oma liiketoiminta ja toimitusketjut kytkeytyvät luontoon. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Kaikki toimialat omaavat suoria tai ainakin välillisiä yhteyksiä luontoon.
Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa luotiin ennusteet helleaaltojen aiheuttamista sydän- ja verisuonitautikuolemista fossiilisen energian ja kestävän kehityksen skenaarioille.