Ilmastotoimet puntarissa (FACTOR) -hankkeen tavoitteena oli tutkia, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut kuten kansalaisraadit voivat edistää reilua ilmastosiirtymää. Kansalaisraatien kautta hanke on myös edistänyt vuoropuhelua kansalaisten ja päättäjien välillä.
Hankkeen aikana järjestettiin kansalaisraateja eri puolilla Suomea. Uudenmaan liikenneraadissa pohdittiin liikenteen päästövähennystoimia, kun taas Lapin metsäraadissa keskityttiin metsien ilmastoviisaaseen ja oikeudenmukaiseen käyttöön. Molempien raatien tavoitteena oli tuoda esiin paikallisia näkemyksiä siitä, miten ilmastotoimet voidaan toteuttaa reilusti ja kestävällä tavalla. Kansalaisraadit tuottivat kannanotot, jotka luovutettiin alueellisesta kehityksestä vastaaville toimijoille.
– Uudenmaan raati antoi rakentavia suosituksia liikenteen hiilipäästöjen vähentämiseksi samalla huomioiden eri alueiden asukkaiden liikkumismahdollisuudet, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Heli Saarikoski. Raati tarjosi viranomaisille myös käytännön tietoa julkisen liikenteen, liityntäpysäköinnin ja kevyen liikenteen toimivuudesta sekä parannusmahdollisuuksista.
Lapin metsäraati taas tuotti Lapin liitolle tilannekuvan metsien käytön ongelmista ja suosituksia niiden ratkaisemiseksi. Metsäraati piti tärkeänä huolehtia Lapin metsien hiilinieluista ja monimuotoisuudesta. Se nosti esiin metsien käytön eroavaisuudet eri puolella maakuntaa ja käyttömuotojen yhteensovittamisen tärkeyden sekä painotti ajantasaisen tiedon saatavuutta ja pitkäjänteistä päätöksentekoa Pohjois-Suomen metsien käytössä.
Hankkeen johtaja, valtio-opin professori Maija Setälä, korostaa raatien kykyä käsitellä ilmastotoimien tiedollisia perusteita sekä arvioida toimien oikeudenmukaisuutta eri näkökulmista.
– Kun kansalaisille tarjotaan tietoa ja mahdollisuuksia puntarointiin, he pystyvät käsittelemään monimutkaisia ja kiistanalaisia kysymyksiä sekä tuottamaan harkittuja ja perusteltuja suosituksia päätöksenteon tueksi, täydentää Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö, johtava tutkija Katriina Soini. Kansalaisraadeilla laajemmin ei kuitenkaan usein ole selkeää roolia päätöksenteossa.
Tietoa kansalaisten ilmastoasenteista ja ilmastopolitiikan seurantatyökalu
Kansalaisraatien lisäksi hankkeessa selvitettiin suomalaisten ilmastoasenteita kyselytutkimuksilla. Yksi keskeisimmistä löydöksistä oli, että Venäjän hyökkäyssota on suomalaisten keskuudessa suosituin syy vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Ilmasto-oppaaseen ilmastopolitiikan seurantatyökalu, joka tarjoaa välineen liikenteen päästövähennystoimien seuraamiseen.
Hankkeen päätöstapahtuma järjestetään 31.10. Helsingissä Tiedekulmassa/striimin välityksellä. Tapahtumassa jaetaan arvokkaita käytännön vinkkejä ja oppeja puntaroivien kansalaiskeskustelujen järjestämiseen sekä pohditaan kansalaisraatien roolia oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä. Tervetuloa!
Hanketta johti Turun yliopisto, ja siihen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta ja Ilmatieteen laitoksesta. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia osana ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätasoista tutkimusta (2020).
Kuva: B_Me / Pixabay
