Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili Lapissa Utsjoella ja Inarissa 23.–24. toukokuuta 2024. Osana vierailua presidentti Stubb tutustui Kevon luonnonpuistoon sekä Turun yliopiston Kevon tutkimusasemaan.
Luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIODIFUL-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa julkisia päättäjiä tarkastelemaan luonnon köyhtymistä turvallisuusuhkana ja ryhtymään tiukempiin toimiin sen ratkaisemiseksi.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.
Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu kompensaatio voi estää luontokatoa ja ohjata maankäyttöä kestävämmäksi, mutta nykyiset luontoselvitykset eivät ole riittävän tarkkoja hyödynnettäväksi kompensaatioissa.
Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.
Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Kiihtyvässä luontokadossa ei ole kyse vain ”luonnon” ongelmasta. Syvenevä kato vaarantaa myös ihmisen elinolot. Uusi, monimuotoinen luontosuhde voi syntyä vain rohkean johtajuuden kautta. Vastuunpakoiluun ei ole varaa, kirjoittaa Satu Teerikangas. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Oxfordin yliopisto ja YK:n ympäristöohjelma UNEP julkistivat maailmanlaajuisen verkoston YK:n COP15-luontokokouksen yhteydessä Montrealissa 8.12.2022. Turun yliopisto on yksi verkoston perustajajäsenistä.
Maapallolta tunnetaan noin 2 miljoonaa eliölajia, mutta valtaosa lajeista on edelleen löytymättä. Hurjimpien arvioiden mukaan planeetalla saattaa elää tällä hetkellä jopa kymmeniä miljoonia lajeja. Tutkijat löytävät ja nimeävät vuosittain noin 20 000 ”uutta” lajia. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluneen vuoden aikana kuvanneet tieteelle esimerkiksi kolme entuudestaan tuntematonta eläinsukua ja 27 eläinlajia. Monet uusista lajeista ovat uhanalaisia jo löytyessään.