Tutkijat esittävät, että pohjois- ja etelänapaa ympäröivien alueiden valoilmasto, joka vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan, luo molemmille polaarialueille eliöiden risteytymistä suosivan vyöhykkeen. Pitkällä ajanjaksolla tämä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Luontojalanjäljen laskenta tarjoaa uuden tavan tarkastella organisaation toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen paikallisesti ja globaalisti. Laskennassa on yhdistetty luonto- ja hiilijalanjälki, ja se kertoo, mistä toiminnoista yliopisto jättää suurimmat jäljet.
Haluatko tietää lisää luonnon monimuotoisuudesta ja tutustua uusiin lajeihin asiantuntijoiden kanssa? Tule mukaan kartoittamaan Skanssin biodiversiteettipuiston eliölajit yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa BioBlitz-tapahtumaan lauantaina 31. elokuuta!
Hiljattain julkaistu tutkimus lintuhämähäkkien eli tarantuloiden ekologisista suhteista paljastaa, että nämä hurjamaineiset hämähäkit tulevat usein hyvin toimeen sammakkoeläinten, matelijoiden ja jopa toisinaan hämähäkkejä syövien armeijamuurahaisten kanssa. Samassa tutkimuksessa selvisi, että tarantuloiden tiheä karvapeite on todennäköisesti kehittynyt puolustusmekanismiksi näitä saalistavia muurahaisia vastaan.
Maailman ekosysteemejä ravistelee lajiston köyhtymisen lisäksi monien eläinlajien biomassan väheneminen. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saaristomeren ravintoverkkoihin ja havaittiin, että etenkin suolaiseen veteen sopeutuneet planktonit ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös ravintoverkon muihin lajeihin.
Yritysten ja luonnon kohtalot kietoutuvat yhteen. Monitieteisen BIODIFUL-tutkimushankkeen kevään päätapahtumassa tarkastellaan liike-elämän ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksiä johtajuuden, ohjauskeinojen, kuluttamisen, tulevaisuustietoisuuden ja mittaamisen näkökulmista. Helsingissä 29.5. järjestettävässä BIODIFUL Leadership Forumissa luodaan tutkimustietoon perustuvaa vuoropuhelua eri tahojen kesken – niiden, joiden päätökset ja teot vaikuttavat yhteisiin tulevaisuuksiimme.
Tervetuloa tutustumaan "Madagaskar – Luonnon monimuotoisuuskeskus vaarassa" -näyttelyyn, joka on esillä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa. Näyttely valottaa Madagaskarin ainutlaatuista luontoa ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavia tekijöitä. Kasvihuoneissa sijaitsevat infotaulut tarjoavat syvällistä tietoa saaren biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden haavoittuvuudesta, erityisesti sitä uhkaavista haitallisista vieraslajeista, mutta myös saaren endeemisistä eli kotoperäisistä lajeista. Näyttely on avoinna yleisölle kevään 2024 ajan.
Tutkijoiden tekemä geenilöytö osoitti, että lehtopöllön vaaleanharmaa väritys on yhteydessä elintoimintoihin, jotka auttavat pöllöä selviytymään kylmässä ympäristössä. Ilmaston lämmetessä tummanruskea höyhenpuku todennäköisesti yleistyy Suomessa ja muilla kylmillä alueilla elävillä lehtopöllöillä.
Luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIODIFUL-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa julkisia päättäjiä tarkastelemaan luonnon köyhtymistä turvallisuusuhkana ja ryhtymään tiukempiin toimiin sen ratkaisemiseksi.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.