Asiasana: luonnon monimuotoisuus

Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa. 

Turun yliopisto on saanut 3,3 miljoonan euron EU-rahoituksen tohtorinkoulutushankkeelle, joka vastaa ajankohtaiseen osaajapulaan kouluttamalla 25 väitöskirjatutkijaa vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviltä aloilta.

Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.  

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, mikä ajaa tieteellistä ja yhteiskunnallista kiinnostusta erilaisiin lajeihin maailmanlaajuisesti. Tulokset viittaavat siihen, että meiltä puuttuu tietoa yli puolesta maailman eliölajeista.

Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.

Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Kiihtyvässä luontokadossa ei ole kyse vain ”luonnon” ongelmasta. Syvenevä kato vaarantaa myös ihmisen elinolot. Uusi, monimuotoinen luontosuhde voi syntyä vain rohkean johtajuuden kautta. Vastuunpakoiluun ei ole varaa, kirjoittaa Satu Teerikangas. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Turun yliopisto on mukana metsäalan kehittämis- ja koulutushankkeessa, jolle myönnettiin 129 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteen osana. Turun yliopistossa hanketta toteutetaan Luonto2100-rahaston kautta. 

Oxfordin yliopisto ja YK:n ympäristöohjelma UNEP julkistivat maailmanlaajuisen verkoston YK:n COP15-luontokokouksen yhteydessä Montrealissa 8.12.2022. Turun yliopisto on yksi verkoston perustajajäsenistä.