Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.
Uudessa tutkimuksessa tieteelle kuvattu pistiäissuku Capitojoppa luokitellaan kihoahmasten alaheimoon (Ichneumoninae).
– Tähän alaheimoon kuuluvat pistiäiset ovat usein suurikokoisia ja värikkäitä. Olemme selvittäneet Allpahuyao-Mishanan kihoahmasten monimuotoisuutta Turun yliopiston tutkijoiden alueelta keräämien näytteiden avulla. Tutkimuksissa on löytynyt lukuisia tieteelle tuntemattomia lajeja, jotka aiomme kuvata tieteelle tulevaisuudessa. Nyt käsillä oleva tutkimus aloittaa tämän työn, kertoo väitöskirjatutkija Brandon Claridge Utahin yliopistosta.
Capitojoppa amazonica on suurikokoinen loispistiäislaji, joka on löytynyt ainoastaan Perun Amazoniassa sijaitsevalta Allpahuayo-Mishanan suojelualueelta. Kuva: Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Kuva: Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualue nousi tiedemaailman tietoisuuteen 1980-luvun lopulla, kun amerikkalainen kasvitietelijä Alwyn Gentry dokumentoi alueelta siihen asti maailman korkeimman puulajimäärän.
– Gentry halusi selvittää, kuinka monta puulajia Amazoniassa voi kasvaa yhden hehtaarin alueella. Tutkimuksensa aikana hän löysi yhden hehtaarin kokoiselta tutkimuslaikulta lähes 300 puulajia. Olemme selvittäneet hyönteislajiston monimuotoisuutta samoilla tutkimuslaikuilla jo vuodesta 1998 lähtien ja raportoineet alueelta maailman korkeimpiin kuuluvia hyönteislajimääriä. Myös Capitojoppa löytyi läheltä Gentryn aikoinaan käyttämää tutkimushehtaaria, kertoo yksilöt kenttätutkimustensa aikana löytänyt biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta.
Tieteelle tuntemattomat eliölajit nimetään tutkimusjulkaisuissa. Nimet kertovat usein esimerkiksi lajien ominaisuuksista tai levinneisyysalueista.
– Capitojoppa-nimi kertoo tutkijalle paljon nyt löytyneen pistiäissuvun ominaisuuksista. Suvun pistiäisillä on suuri pää, joka tulee esille sukunimen capito-osasta. Se viittaa myös kruunuseppinä tunnettujen eteläamerikkalaisten lintujen sukuun Capito. Siihen kuuluvilla linnuilla on suuri ja voimakas nokka. Sukunimen joppa-osa puolestaan viittaa pistiäissukuun Joppa, jota Capitojoppa muistuttaa. Nimen lajiosa amazonica puolestaan viittaa Amazoniaan, Claridge kertoo.
Suomalaiset tutkijat edesauttoivat 1990-luvulla Allpahuayo-Mishanan alueen suojelua.
– Allpahuayo-Mishana on ainutlaatuisen lajirikas osa Amazoniaa. Alueen monipuolinen geologinen historia on vaikuttanut siihen, että nykyisin sillä kasvaa lukuisia toisistaan poikkeavia sademetsätyyppejä. Monien eliöryhmien kohdalla lajimäärät ovat maapallolla huipussaan juuri Allpahuayo-Mishanassa. Jatkamme aktiivisesti tutkimuksia alueella. Valitettavasti alue muuttuu tällä hetkellä nopeasti ihmistoiminnan vaikutuksesta. Hyönteistutkimusten avulla yritämme selvittää, miten ihmistoiminnan vaikutukset, esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, muuttavat sademetsäluontoa, Sääksjärvi kertoo.
Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin syksyllä ZooKeys-tiedelehdessä.
Kuvat medialle
Media voi hyödyntää vapaasti oheisia kuvia aiheeseen liittyvässä uutisoinnissaan.
Kuvateksti: Capitojoppa amazonica on suurikokoinen loispistiäislaji, joka on löytynyt ainoastaan Perun Amazoniassa sijaitsevalta Allpahuayo-Mishanan suojelualueelta. Kuva: Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
> Capitojoppa amazonican lähikuva
> Capitojoppa amazonica sivusta kuvattuna
