Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on jäänyt Suomessa liian vähällä huomiolle, toteavat aiheeseen perehtyneet Turun yliopiston ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tutkijat. Tietoa puuttuu siitä, kuinka yleistä taloudellinen väkivalta on, miten se ilmenee ja millaista apua lapset ja perheet tarvitsisivat selviytyäkseen.
Taloudelliset resurssit eivät jakaudu tasaisesti eri sukupolvien kesken. Tuore väitöstutkimus nostaa esiin etenkin yhden sukupolven haavoittuvan aseman.
Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
Turun yliopistosta löytyy useita tutkijoita, jotka ovat talouden asiantuntijoita. Heiltä löytyy tietoa muun muassa yrittäjyydestä, työelämästä ja kestävästä liiketoiminnasta kuin myös sosioekonomisesta köyhyydestä, taloudesta ja tasa-arvosta ja siitä, kuinka ulkonäkö vaikuttaa tuloihin. Asiantuntijat antavat mielellään haastatteluja medialle.
Yritysten ja luonnon kohtalot kietoutuvat yhteen. Monitieteisen BIODIFUL-tutkimushankkeen kevään päätapahtumassa tarkastellaan liike-elämän ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksiä johtajuuden, ohjauskeinojen, kuluttamisen, tulevaisuustietoisuuden ja mittaamisen näkökulmista. Helsingissä 29.5. järjestettävässä BIODIFUL Leadership Forumissa luodaan tutkimustietoon perustuvaa vuoropuhelua eri tahojen kesken – niiden, joiden päätökset ja teot vaikuttavat yhteisiin tulevaisuuksiimme.
Presidentti Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta ja kiihtyvästä valtapelistä huhutaan Moskovassa. Maan uudistukset ovat jäissä. Venäjän 1990-luvun uudistajia on pidätetty, tuomittu ja osa on lähtenyt maanpakoon. Ilman uudistuksia Venäjä on turvallisuusuhka itselleen ja muille, kirjoittaa professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Suurvaltojen kasvanut taipumus käyttää taloudellisia keinoja ulkopolitiikkansa jatkeena ja Kiinan kasvanut kiinnostus yritysostoihin Euroopassa on herättänyt kysymyksen yritysostojen yhteydestä huoltovarmuuteen. Käsitykset siitä, mitkä yritykset ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä, ja ulkomaisten yritysostojen regulatiivinen ympäristö, ovat muuttumassa. Aihetta on tutkittu niukasti, mutta parin vuoden sisällä on luvassa uutta tietoa Turun yliopiston ForAc-tutkimushankkeelta.
Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.
Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat analysoivat kohtuuhintaisen asumisen käsitettä Suomen asuntopolitiikassa. Tulokset osoittavat, että käsite saa eri yhteyksissä eri merkityksiä ja asuntopolitiikan kokonaisuuden hallinnassa on selviä puutteita.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen oppiaine on avannut maailmanlaajuiseen jakeluun sivuston, jolla seurataan koronaviruksen vaikutuksia toimitusketjuihin, kuljetusmarkkinoihin ja talouteen laajemminkin. Katsauksia laatii lukuisa joukko toimitusketjujen johtamisen ja logistiikan huippuasiantuntijoita Suomesta ja maailmalta.