Olemme koonneet Turun yliopiston verkkosivuille listan tutkijoistamme, joiden asiantuntijuus liittyy Suomen presidentin tehtäviin aiemmin ja nyt, presidentinvaaleihin, vaalijärjestelmään sekä poliittiseen keskusteluun. Tutkijat antavat mielellään haastatteluja omaan asiantuntijuusalueeseensa liittyen.
Turvallisuus nousi kuudetta kertaa järjestetyn Eurooppa-foorumin puhutuimmaksi aiheeksi. Nato, suhteet Venäjään, Ukrainan sota, mutta myös arviot Yhdysvaltain tulevaisuudesta ja sen mukanaan tuomat epävarmuudet vilahtivat valtaosassa keskusteluja. Tapahtuman päävastuullisen järjestäjän, Eurooppa-Foorumi Turussa ry:n hallituksessa Turun yliopistoa edustava vararehtori Piia Björn kiittää monipuolista ohjelmaa. – Tallenteista saa nopean katsauksen ajankohtaisista teemoista, Björn vinkkaa.
Onko Eurooppa hajautunut manner vai yhtenäinen unioni, kysyy kuudetta kertaa Turussa järjestettävä Eurooppa-foorumi. Elo-syyskuun taitteeseen ajankohdan siirtänyt tapahtuma muuttaa myös uusiin tiloihin: Turun kauppatorille pystytetään Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän isännöimä Speakers’ Corner, muut tapahtumat ovat Linnankadun varrella Sigyn-salissa sekä Turun konservatorion ja Taideakatemian tiloissa.
Oulun lyseon lukion abiturientti Tommi Karjalainen voitti valtakunnallisen Turpotietäjä-kilpailun, ja saa palkinnoksi opiskelupaikan Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineesta. Lukiolaisille suunnatut kilpailut avaavat vuosittain useammallekin opiskelijalle suoran reitin yliopistoon. Aiemmin kilpailun kautta on Turun yliopistossa voinut saada opiskelupaikan matemaattis-luonnontieteellisiin, kauppatieteellisiin ja DI-opintoihin.
Presidentti Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta ja kiihtyvästä valtapelistä huhutaan Moskovassa. Maan uudistukset ovat jäissä. Venäjän 1990-luvun uudistajia on pidätetty, tuomittu ja osa on lähtenyt maanpakoon. Ilman uudistuksia Venäjä on turvallisuusuhka itselleen ja muille, kirjoittaa professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Suojelupoliisi toimi kylmän sodan aikana voimakkaammin suhteessa KGB:hen kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Mari Luukkonen tuo esille, että Supon KGB-residentille tekemät ilmoitukset Neuvostoliiton harjoittamasta luvattomasta tiedustelutoiminnasta kestävät kansainvälisen vertailun. – On aika rikkoa myytti KGB:n kaikkivoipaisuudesta kylmän sodan Suomessa, Luukkonen sanoo.
Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun toimittama podcast Uhkakuvan anatomia avaa Suomen sisäisen turvallisuuden haasteita. Keskustelukumppaneina Pesulla on sarjassaan alan johtavia tutkijoita ja käytännön toimijoita. Sarjassa lähestytään sisäisen turvallisuuden uhkakuvia myös osana kansainvälistä kontekstia.
Yhdysvaltojen kanssa solmitut sotilasliitot määrittelevät sen liittolaisten turvallisuuspolitiikan eri osa-alueita laajasti niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin aikavälillä. Valtiotieteiden maisteri Sampo Kemppainen analysoi väitöstutkimuksessaan Japanin ja Australian 1950-luvulla Yhdysvaltojen kanssa solmimien sotilasliittojen kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Yhdysvaltojen asemassa tapahtuneiden muutosten kautta.