Asiasana: Poliittinen historia

Tutkijajoukon kirjoittama "Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983" avaa ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti suomalaista yhteiskuntaa muokannutta nuorisojärjestöä. Tutkimus- ja kirjahankkeen johtaja, Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettaja Ville Soimetsä toteaa, että tutkimuksen aikana tehdyt runsaat aikalaishaastattelut avaavat Teiniliiton historiaa uudella tavalla.

Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän kehitys, rajojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys sekä urheilun ja politiikan risteyskohdat ovat keskiössä Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen 60-vuotisjuhlajulkiussa. Vareksen kollegoiden, Louis Clercin, Tiina Lintusen ja Markku Jokisipilän toimittamassa julkaisussa lähes 20 tutkijaa lähestyy omasta näkökulmastaan Vareksen tutkimusteemojen ydintä.

Oulun lyseon lukion abiturientti Tommi Karjalainen voitti valtakunnallisen Turpotietäjä-kilpailun, ja saa palkinnoksi opiskelupaikan Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineesta. Lukiolaisille suunnatut kilpailut avaavat vuosittain useammallekin opiskelijalle suoran reitin yliopistoon. Aiemmin kilpailun kautta on Turun yliopistossa voinut saada opiskelupaikan matemaattis-luonnontieteellisiin, kauppatieteellisiin ja DI-opintoihin.

Poliittisen historian professori Vesa Vares pureutuu jalkapallon historiaan erityisesti politiikan, rahavallan ja edistyksen näkökulmasta tämän vuoden Mauno Koivisto -luennolla. Presidentti Mauno Koiviston nimeä kantavaa luentoa voi tulla seuraamaan Turun yliopiston Publicum-rakennukseen 29.11. kello 14.00 alkaen tai sitä voi seurata etänä zoomissa.

Suojelupoliisi toimi kylmän sodan aikana voimakkaammin suhteessa KGB:hen kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Mari Luukkonen tuo esille, että Supon KGB-residentille tekemät ilmoitukset Neuvostoliiton harjoittamasta luvattomasta tiedustelutoiminnasta kestävät kansainvälisen vertailun.  – On aika rikkoa myytti KGB:n kaikkivoipaisuudesta kylmän sodan Suomessa, Luukkonen sanoo.

Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.

Ville Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi J. L. Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä. Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa.