Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän kehitys, rajojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys sekä urheilun ja politiikan risteyskohdat ovat keskiössä Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen 60-vuotisjuhlajulkiussa. Vareksen kollegoiden, Louis Clercin, Tiina Lintusen ja Markku Jokisipilän toimittamassa julkaisussa lähes 20 tutkijaa lähestyy omasta näkökulmastaan Vareksen tutkimusteemojen ydintä.
Vesa Vares on toiminut Turun yliopiston poliittisen historian professorina vuodesta 2015 lähtien. Tohtoriksi Vares väitteli Turun yliopistosta vuonna 1993. Vareksen 60-vuotissytymäpäivän kunniaksi kollegat kirjoittivat hänelle juhlateoksen Demokratian, politiikan ja urheilun rajamailla. teoksessa on mukana sekä tieteellisiä artikkeleita että lähikollegoiden kirjoittamia Vareksen henkilökuvia sekä muistelmia tapahtumista yhteisten vuosien varrelta.
Teoksen Horjuva demokratia -osiossa tarkastellaan vuoden 1918 sotaan johtanutta yhteiskunnallisten instituutioiden hajoamista, sodan tapahtumia jälkiseurauksineen sekä tapahtumien sodanjälkeisiä vaikutuksia Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden entisten punaisten ja valkoisten keskuudessa. Esimerkiksi kirjan toimittaneiden Louis Clercin ja Tiina Lintusen artikkeli käsittelee punaisten ja valkoisten suomalaissiirtolaisten kärhämiä Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla. Clerc kertoo tuhansien lähteneen 1900-luvun alussa Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, ja he veivät mukanaan Suomea vuonna 1918 repineet poliittiset riidat.
– Artikkelimme tuo esiin, miten Pohjois-Amerikassa suomalaiset kommunistit kostivat Suomesta tuleville valkokaartilaisille näiden sisällissodan aikaisia tekoja. Entiset valkoiset olivat hätää kärsimässä monilla työmailla ja pyysivät konsuleilta apua ahdinkoonsa. Valta-asetelma oli siis melko päinvastainen kuin sisällissodan jälkeisessä Suomessa, Lintunen kertoo.
Muuttajista tuli Clercin mukaan vuoden 1919 jälkeen nuoren valtion Suomen konsuli- ja diplomaattipalvelujen asiakaskuntaa.
– Kaikki ei mennyt rauhallisesti. Siirtolaisten keskuudessa oli voimakkaat poliittiset riidat, ja erityisesti Yhdysvalloissa heillä oli huono maine, Clerc sanoo.
Suomalaiset diplomaatit näkivät muuttajat kolmesta näkökulmasta. Ideologisesti aktiivisimmat siirtolaiset nähtiin punaisina, ja he olivat ongelmallisia joko siksi, että lähtivät Suomesta kun olisi pitänyt jäädä rakentamaan kotimaat tai he olivat riski palatessaan Suomeen, koska saattoivat tuoda mukanaan vallankumoustavoitteita. Toisaalta siirtolaiset olivat ulkopoliittisesti mainehaitta Suomelle, joka anoi Yhdysvalloista lainoja. Kolmanneksi he saattoivat päätyä konsulijärjestelmän autettaviksi, sillä konsuleita pyydettiin ratkomaan hajaannukseen päätyneen yhteisön sisäisiä ongelmia.
Luvussa Levottomat rajat luodataan brittiläisten turvallisuusviranomaisten rajaturvallisuusajattelua ensimmäisessä maailmansodassa ja paneudutaan unkarilaisten maantieteilijöiden maansa rajoja ja asemaa Euroopassa käsittelevään argumentaatioon sotien välisellä kaudella. Rajojen problematiikkaa pohditaan myös jaetun ja jälleen yhdistyneen Saksan kuvallisten representaatioiden kautta.
Monimuotoinen politiikka -luvussa analysoidaan yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia poliittiseen kulttuuriin ja puolueisiin. Käsittelyyn otetaan myös kansainvälinen debatti Suomen kylmän sodan aikaisesta puolueettomuudesta ja suomettumisesta sekä suomalaisten eturivin porvarillisten vaikuttajien suhtautuminen demokratiaan oikeistoradikalismin nousun kaudella 1930-luvun alussa.
Urheilu ja politiikka -osiossa kuvataan olympialiikkeen ja politiikan moninaisia historiallisia kytköksiä. Kirjan kolmas toimittaja, Markku Jokisipilä käsittelee omassa artikkelissaan kuinka mustavalkoinen menestyskone – Turun Palloseura – rakennettiin ja millainen urheilun ulkopuolellekin ulottunut vaikutusvalta TPS:llä on ollut ja 1970-, 1980- ja 1990-lukujen Turussa.
– Aihe oli itsestään selvä valinta Vesan juhlakirjaan. Vesa on TPS:n fani, hän on kirjoittanut paljon urheilun ja politiikan liittymäkohdista ja olemme vuosikaudet pitäneet yhdessä urheilun poliittisuutta käsittelevää luentosarjaa. Vaikutusvallan huippuvuosina Turussa oli tapana sanoa, että TPS:n johtokunta saattoi lennosta vaihtaa kokouksensa Turun kaupunginhallituksen kokoukseksi. TPS-taustaisia henkilöitä on ollut niin kaupunginjohtajana kuin kaupunginhallituksen ja -valtuustonkin puheenjohtajana, Jokisipilä kertoo.
Louis Clerc, Tiina Lintunen & Markku Jokisipilä (toim.): Demokratian, politiikan ja urheilun rajamailla, 2023. Kirjaa myy Turun yliopiston UTUShop
