Tutkijajoukon kirjoittama "Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983" avaa ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti suomalaista yhteiskuntaa muokannutta nuorisojärjestöä. Tutkimus- ja kirjahankkeen johtaja, Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettaja Ville Soimetsä toteaa, että tutkimuksen aikana tehdyt runsaat aikalaishaastattelut avaavat Teiniliiton historiaa uudella tavalla.
– Teimme runsaasti haastatteluja, ja selvä enemmistö muisteli mielellään nuoruuttaan, jopa sen ehdottomuutta ja kamppailuja, jotka olivat vakaviakin. Haastattelut avaavat tuota aikakautta tavalla, joka ei tullut esille käyttämistämme runsaista painetuista lähteistä, Soimetsä kertoo.
Soimetsän rinnalla tutkimusta ja kirjaa tekivät Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineesta Ville Okkonen ja kulttuurihistorian oppiaineesta Liisa Lalu, Jyväskylään yliopiston yleisen historian oppiaineesta Essi Jouhki, emeritusprofessori Kimmo Rentola ja dosentti Aapo Roselius. Ohjaaja Jouko Aaltosen kontolla oli aineistosta pohjaavan dokumenttielokuvan käsikirjoitus ja ohjaus.
Tekijöiden mukaan Suomi olisi erilainen ilman Suomen Teiniliittoa. Liitto perustettiin vuonna 1939 isänmaalliseksi kasvatusjärjestöksi, josta kehittyi vähitellen yhteiskunnallinen koululaisliike. Huippuvuosinaan järjestöllä oli yli satatuhatta jäsentä, valtakunnallinen toimintaverkosto, laajasti luettu Teinilehti ja tunnustettua sananvaltaa koulujen uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Teos tuo esille, miten liitto toimi vuosikymmenten ajan kasvualustana yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten etujoukolle. Sen riveistä on ponnistanut esimerkiksi suuri joukko maamme tunnetumpia poliitikkoja kuten Erkki Liikanen, Satu Hassi, Esko Aho, Ben Zyskowicz, Erkki Tuomioja ja Kimmo Sasi.
Kirja tarkastelee erityisesti liiton poliittisesti kuohuvia vuosia 1960–1970-lukujen taitteessa. 1970-luvun alussa Teiniliiton johtopaikkoja hallitsivat taistolaiset. Liitto ajautui sisäisiin vastakkainasetteluihin ja pitkittyneisiin talousvaikeuksiin. Tilanne kärjistyi vuonna 1975 romahdukseen, jonka jälkeen liiton toiminta alkoi hiipua.
– Haastattelemiemme aikalaisten mukaan Teiniliitosta jäi sellaista sosiaalista pääomaa, joka on antanut tärkeitä valmiuksia ja ymmärrystä yhteiskunnallisten mielipiteiden, näkökulmien ja kokemusten erilaisuudesta, Soimetsä sanoo.
Tekijöiden mukaan teos on kertomus yhteiskunnallisen vastuun ottamisesta ja yhdessä tekemisestä, mutta samalla myös vallankäytöstä ja nuoruuden ehdottomuudesta ja erehtyväisyydestä.
Runsaasti kuvitettu kirja antaa äänen lukuisille entisille nuorille, jotka löysivät Teiniliitosta yhteenkuuluvuutta, sosiaalisia verkostoja sekä kanavan yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Teiniaktiivien muistojen ja kokemusten kautta piirtyy kuva järjestöstä, jolla oli ongelmistaan huolimatta kauaskantoisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tutkimusta rahoitti Koneen Säätiö
Kirjan ovat toimittaneet Ville Soimetsä (kesk.), Essi Jouhki (toinen vas.) ja Liisa Lalu (toinen oik.), kirjoittajina olivat myös Kimmo Rentola (vas.), Ville Okkonen sekä kuvasta puuttuva Aapo Roselius.
