Asiasana: kulttuurihistoria

Millaisia olivat helsinkiläisen, vasemmistoälymystöksi itsensä nimenneen ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät heitä vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Suomessa eli vuosina 1980–1995 useita erilaisia, toisiaan täydentäviä käsityksiä masennuksesta. Samalla tieteessä, arjen keskusteluissa ja mielenterveyspalveluissa kukin taho ymmärsi ihmismielen toimintaa omista lähtökohdistaan. 

Seminaarin ohjelma oli rakennettu Kaartisen pitkän akateemisen uran tutkimusteemojen ympärille.

Historian ja kulttuurin muovaamat käsitykset muistisairaudesta vaikuttavat soteammattilaisten tapaan tukea muistisairaita, sanoo Turun yliopistossa väittelevä FM Annikka Immonen. Hänen mukaansa vanha psykiatrisen sairauden leima syrjivine käytäntöineen voi edelleen vaikuttaa muistisairaiden ihmisten elämään ja hoivaan.

Kirjailijat ovat kulttuurihistorian yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärjen työn keskiössä. Hänen väitöskirjaansa pohjaava näytelmä Kurjet pyörii parhaillaan Kansallisteatterissa.

Uutuusteos Kirjojen kaipuu – Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa avaa, millaista vaivannäköä kirjaharrastus vaati aikana, jona valtaosalla suomalaisista oli korkeintaan virsikirja tai katekismus.

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmen englanninkielinen teos digitaalisesta historiasta on käännetty kiinaksi ja julkaistu Manner-Kiinassa. Teoksen käännösoikeudet on myyty myös Taiwaniin ja Etelä-Koreaan.

Uudessa verkkosovelluksessa kuka tahansa voi lukea vuosina 1870–1940 ilmestyneitä suomalaisia teoksia ja tutkia niiden tapahtumapaikkoja. Tervetuloa sovelluksen julkaisutilaisuuteen Turun yliopistoon perjantaina 2.2.2024 klo 14.00.