Asiasana: muistisairaus

Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston tutkijoiden toteuttamassa haastattelututkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Haastattelujen perusteella hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös jo todentuneita riskejä. Hoitopaikan saaminen ei myöskään kaikkien kohdalla ollut johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Historian ja kulttuurin muovaamat käsitykset muistisairaudesta vaikuttavat soteammattilaisten tapaan tukea muistisairaita, sanoo Turun yliopistossa väittelevä FM Annikka Immonen. Hänen mukaansa vanha psykiatrisen sairauden leima syrjivine käytäntöineen voi edelleen vaikuttaa muistisairaiden ihmisten elämään ja hoivaan.

Lähes neljäsosalla lonkkamurtumapotilaista todettiin muistisairaus uutena diagnoosina leikkauksen jälkeisen kahden vuoden seurannan aikana, toteaa EL Roope Jaatinen väitöskirjassaan. Sairaalahoidon aikainen akuutti sekavuustila ja vajaaravitsemus olivat yhteydessä muistisairauden kehittymiseen.

Hoito- ja elinympäristön ominaisuudet voivat tukea ikääntyneiden muistisairaiden henkilökohtaista henkisyyttä ja tuoda heidän elämäänsä merkitystä ja tarkoitusta. Henkisyyden huomioiminen hoitotyön ja elämisen ympäristöä suunniteltaessa tukee ikääntyneen muistisairaan minuutta.