Asiasana: kulttuurihistoria

Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.

1990-luvun lama-aika sai Suomessa aikaan keskustelua, jossa työttömiä pidettiin syypäinä omaan työttömyyteensä. Vastaiskun tälle tarjosivat suomalaisen lama-ajan komediaviihteen joutilaat miehet, Pekot ja Uunot, jotka olivat oman elämänsä aktiivisia ja pidettyjä toimijoita. FM Noora Kallioniemi perehtyi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan näihin joutilaisiin miehiin. Tutkimus osoittaa, että viihteellä on merkitystä yhteiskunnallisissa kriiseissä ja se antaa katsojille välineitä käsitellä ajankohtaisia ilmiöitä.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen kirjoittama Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 on valittu vuoden 2022 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi. Kirja kertoo Turun palon tarinan uudesta näkökulmasta, siitä, millainen katastrofi oli kaupungin asukkaiden kokemana. Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja valitaan kuuden teoksen joukosta 1.12.2022.

Millaista oli asioida kirjakaupassa 1800-luvulla? Ajalla, jolloin kotimainen kirja-ala oli vasta muotoutumassa, perusti Friedrich Anton Meyer Turkuun kirjapuodin. Meyerin persoonan ympärille on nyt muotoutunut esitys "Minun kirjapuotini" – Kokemuksellinen kurkistus F.A. Meyerin kirjakauppaan 1810-luvun Turussa. Esityksen taustalla on Turun yliopistossa toimiva Sanojen liike ja tiedon paikat -tutkimushanke.

Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumien kirjoittajana, mutta hänen laaja taiteellinen tuotantonsa ja elämänsä sisälsi paljon muutakin. Uutuuskirja Meri ja Tove. Elämää saaristossa kertoo taiteilijan elämästä Itämeren saaristossa. Kirjasta selviää myös, millainen on ollut saariston ihmisten suhde mereen ja saaristoon eri vuosikymmeninä.

Turun palo vuonna 1827 tuhosi liki koko Turun kaupungin. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen kirjoittama uutuuskirja kertoo palon tarinan uudesta näkökulmasta, siitä, millainen palo oli kaupungin asukkaiden kokemana. Ajalla, jolloin tiedonkulku oli hidasta, tapahtuma oli aikansa mediakatastrofi, joka herätti huomioita Tasmaniassa ja Yhdysvalloissa asti. Nykykatastrofien tapaan se sai aikaan myös kansainvälistä solidaarisuutta.

Tiede- ja taidetapahtuma ABOAGORAssa puhuttaa tänä vuonna tuuli. Pääpuhujia Sibelius-museossa 24.–26.8.2022 järjestettävässä tapahtumassa ovat fysiikan professori Andrew Coates, taiteilija ja aktivisti Joan Sullivan sekä taidehistorioitsija Hanna Johansson. Ohjelman pääpuheenvuorot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Mikään teko, joka vie meitä oikeaan suuntaan, ei ole merkityksetön, yliopistotutkija Juulia Räikkönen kiteytti Turun yliopiston SuomiAreena-keskustelussa, kun pohdittiin keinoja, miten voimme yhdessä auttaa maapalloa voimaan paremmin. Heikkenevää lukutaitoa pohtineilla lukutaitokinkereillä psykologin apualisprofessori Johanna Kaakinen antoi myös vinkin pieneen toimeen, jolla lukutaitoa voi parantaa: Lue kesän aikana yksi kirja.

Miten käännämme maapallon hyvinvoinnin kohti parempaa ja miksi erot suomalaisten lukutaidossa kasvavat? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Turun yliopiston ja sen johtaman INVEST-tutkimuskeskuksen keskusteluissa SuomiAreenassa tiistaina 12.7.

Tieteitä ja taiteita yhdistävässä ABOAGORAssa puhaltavat tänä vuonna monenlaiset tuulet. Kolmipäiväisessä symposiumissa tuulta ja ilmaa tarkastellaan sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti muun muassa luonnontieteiden, ihmistieteiden, valokuvauksen, musiikin sekä kuva- ja esittävän taiteen keinoin. ABOAGORA ”Wind” järjestetään Sibelius-museossa 24.–26. elokuuta 2022.