Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlavuosi huipentuu 25.11.2022 pidettäviin juhliin. Juhlapäivä sisältää Kulttuurihistorian tutkimus – lähteistä menetelmiin ja tulkintaan -teoksen julkistamistilaisuuden sekä Veikko Litzen -luennon, jonka pitää taide- ja kulttuurihistorioitsija Anna Kortelainen. Julkistustilaisuus ja luento ovat kaikille avoimia.
Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine on viettänyt tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan. Juhlat huipentuvat perjantaina 25.11.2022, kun Kårenille Turkuun kokoontuu yli 120 henkeä, henkilökuntaa, opiskelijoita, yhteistyökumppaneita ja kulttuurihistorian alumneja eri vuosikymmeniltä.
Juhlapäivä alkaa kello 15 Kulttuurihistorian tutkimus – lähteistä menetelmiin ja tulkintaan -teoksen julkistamisella. Kulttuurihistorian seuran julkaiseman teoksen ovat toimittaneet Rami Mähkä, Marika Ahonen, Niko Heikkilä, Sakari Ollitervo ja Marika Räsänen Turun yliopistosta.
– Kulttuurihistoria on koko olemassaolonsa ajan pohtinut tieteenalan olemusta, sen näkökulmaa menneeseen sekä erilaisia metodologisia kysymyksiä – näistä on julkaistu vuosien varrella paljon erilaisia teoksia, kertoo kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki.
2000-luvun alusta teoksia on julkaistu Kulttuurihistoria – Cultural History -sarjassa, jonka 17. osa nyt ilmestyvä kirja on. 568-sivuinen, 52 asiantuntijan voimin kirjoitettu ja lukuisia havainnollistavia esimerkkejä sisältävä Kulttuurihistorian tutkimus on laajin tähän mennessä julkaistu metodologinen teos kulttuurihistorian menetelmistä.
Historiantutkimusta ja ajankohtaisia kulttuurisia kysymyksiä
Kello 16 juhlapäivän ohjelmassa on perinteikäs Veikko Litzen -luento. Sekä julkistustilaisuus että luento ovat kaikille avoimia.
– Luentojen sarja alkoi vuonna 1993, kun oppiaineen ensimmäinen vakituinen professori, sittemmin arkistolaitoksen pääjohtajana työskennellyt Veikko Litzen, täytti 60 vuotta. Nyt vuorossa on 24. luento, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.
Vuosien mittaan luentosarjalla on kuultu puheenvuoroja niin historiantutkimuksesta kuin ajankohtaisista kulttuurisista kysymyksistä. Luentoja ovat pitäneet niin tutkijat kuin eri alojen taiteilijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat
– Litzen-luennolla on tärkeä paikkansa oppiaineen vuosikierrossa ja sen yhteydessä on aina juhlittu, paikalle on yleensä saapunut myös paljon alumneja ja muita osallistujia. Nyt on hienoa, kun voimme yhdistää 50-vuotisjuhlinnan tähän perinteeseen, sanoo Leskelä-Kärki.
Tämän vuoden luennon pitää Anna Kortelainen, hänkin Turun yliopiston kulttuurihistorian alumni. Luennon otsikkona on ”Kolme muukalaista Suomessa 1917–1930: kulttuurihistorioitsija silminnäkijänä”.
– Kortelainen on taide- ja kulttuurihistorioitsija sekä ansioitunut tieto- ja kaunokirjailija – siksikin hän sopii erityisen hyvin Litzen-luennon pitäjäksi, toteaa Leskelä-Kärki.
Kasarmin valoa ja keski-iän kulttuurihistoriaa
Kello 19 juhlat jatkuvat Kårenilla iltajuhlan merkeissä. Luvassa on puheita, ruokailua ja lopuksi oppiaineen oman yhtyeen Kasarmin valon keikka.
– Yhtye perustettiin vuonna 1997, ja 2010-luvulle asti se keikkaili säännöllisesti. Viime vuosina yhtyeellä on ollut vain muutamia karonkkaesiintymisiä, joten nyt on vuorossa pitkä keikka pitkästä aikaa. Kasarmin valoon liittyen löytyy muisteluita oppiaineen juhlablogista ja videoista, kertoo Leskelä-Kärki.
Kasarmin valo -yhtye esiintyi myös kulttuurihistorian 30-vuotisjuhlissa Kårenilla vuonna 2002. Kuva: Maarit Leskelä-Kärki.
Iltajuhlaan osallistuvilla on ollut mahdollisuus hankkia illalliskortin ohessa oppiaineen 50-vuotisjuhlakirja Keski-ikä. Kulttuurihistoria (SKS 2022), joka julkaistiin syyskuussa. Kirjaa ideoitiin ja tehtiin yhteistyössä oppiaineen opettajien ja tutkijoiden kesken, ja se koostuu paitsi laajoista artikkeleista myös erilaisista lyhyemmistä teksteistä. Kirjan kirjoittamiseen osallistui parisenkymmentä kulttuurihistorioitsijaa.
– Kirjan idea syntyi vuosia sitten, kun mietimme valmistautumista juhlavuoteen. Veikko Litzenillä oli aikanaan kirja keskiajan kulttuurihistoriasta. Tästä sukeutui ajatus, että meidän kannattaisi ehdottomasti kirjoittaa keski-iän kulttuurihistoria, Salmi kertoo.
Keski-ikään ehtineessä oppiaineessa vuosi 2022 on ollut mieleenpainuva. Kirjojen lisäksi on julkaistu blogitekstejä ja videohaastatteluja ja siten dokumentoitu menneiden vuosikymmenien kokemuksia. Kokonaisuudesta syntyy kulttuurihistorian kuluneisiin vuosikymmeniin näkymä, joka on yhtä lavea ja moninainen kuin kulttuurihistoria tieteenalana.
– Juhlien alla tunnelma on nostalginen ja toiveikas. Odotamme kovasti kulttuurihistorian laajan ystäväpiirin kokoontumista yhteen joulukauteen valmistautuvassa historiallisessa Turussa, toteaa Leskelä-Kärki.
> Kulttuurihistorian oppiaineen juhlablogi
> Kulttuurihistorian tutkimus – lähteistä menetelmiin ja tulkintaan
Lisätietoja
Sinua voisi kiinnostaa myös
Uusi tutkimus valottaa ensimmäistä kertaa kulttuurihistoriallista kuvaa 1930–1950-lukujen suomalaisen vasemmistoälymystön identiteetistä (Väitös: FL Hannele Koivisto, 15.11.2024, kulttuurihistoria)
