Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.
Puita on joka paikassa, mutta tulemme harvemmin ajatelleeksi niiden monia merkityksiä. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 pidettävässä "Puiden kaupunki" -symposiumissa pohditaan erityisesti kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja. Symposium juhlistaa samalla Italian kansallista puupäivää.
Symposiumin järjestävät Suomen Rooman-instituutin johtaja Ria Berg ja Turun yliopiston akatemiatutkija Marika Räsänen. He pitävät kaupunkipuita erinomaisina tutkimuskohteina: puut ovat monumentteja, muistomerkkejä ja kunnioituksen kohteita kaupunkiympäristössä.
– Puut ovat aina olleet läsnä kaupunkitilassa. Ne ovat toisaalta paikan luonnonmenneisyyden muistomerkkejä, toisaalta uusia vieraslajeja, jotka symboloivat valloituksia ja uusia innovaatioita. Ne toimivat läpäisevinä rajapintoina villin luonnon ja sosiaalisesti rakennetun tilan välillä. Tämä tarjoaa kiehtovia mahdollisuuksia tutkijoille, toteaa Berg.
Antiikin Roomasta urbaaneihin puihin
Symposiumin näkökulmina ovat kaupunkipuiden monet kontekstit: sosiaaliset, uskonnolliset, esteettiset, terveydelliset, taloudelliset ja ekologiset. Esitelmät käsittelevät muun muassa tammea, jalavaa, viikuna- ja appelsiinipuuta, ja niissä pohditaan puiden merkityksiä eri aikakausina antiikin Roomasta nykyaikaiseen kaupunkisuunnitteluun ja viimeaikaisiin "taisteluihin puiden puolesta".
– Esimerkiksi antiikin Roomassa ulkomaisia puita tuotiin kaupunkiin triumfikulkueissa voitetuista maista. Puut olivat myös kiinteä osa arkkitehtuuria. Antiikin Rooman keskustassa suojeltiin puita, jotka olivat vanhempia kuin kaupunki itse, Berg kuvailee.
Kysymyksiä siitä, miten puiden merkitykset esimerkiksi hedelmien tai varjon ja viileyden tuottajina, tilan jäsentäjinä ja arkkitehtuurin osina ovat sekoittuneet niiden symbolisiin ja uskonnollisiin ominaisuuksiin, on toistaiseksi pohdittu verrattain vähän.
– Historian saatossa puihin on latautunut erilaisia merkityksiä, joita me emme välttämättä tule ajatelleeksi tai meidän on vaikea ymmärtää. Puiden merkitysten analysointi humanististen tieteiden näkökulmasta on tärkeää, koska vain sitä kautta voimme saada otteen niistä tunteista, joita urbaanit puut ovat herättäneet tai herättävät nykyisin, toteaa Räsänen.
Symposium liittyy Bergin tutkimushankkeeseen, jossa kartoitetaan antiikin roomalaisten luontosuhdetta, erityisesti luonnon herättämiä tunteita ja luonnon läsnäoloa antiikin kaupungeissa. Räsäsen kiinnostus puihin liittyy hänen Akatemiatutkijan projektiinsa myöhäiskeskiaikaisista reliikeistä.
– Toisinaan puut ovat saaneet maineen pyhimysten istuttamina ja siten niitä on kunnioitettu elävinä pyhäinjäänteinä, kertoo Räsänen.
> City of Trees -seminaarin ohjelma
Lisätietoja
Ria Berg, johtaja, Suomen Rooman-instituutti
berg@irfrome.org
Marika Räsänen, akatemiatutkija, Turun yliopisto
marika.rasanen@utu.fi
