Kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi eri puolilta maailmaa löydettyjen lähes 10 000 muinaisyksilön DNA-näytteet. Tutkimuksessa seulottiin kromosomipoikkeavuuksia ja selvitettiin, esiintyikö muinaisyksilöillä trisomioita. Varhaisin kromosomipoikkeavuus tunnistettiin yksilöllä, joka eli noin 3500 eaa. Yksi tutkimuksessa löydetty tapaus oli Suomesta, 1700-luvulla Helsingissä haudattu vauva.
FT Ulla Moilaselle on myönnetty Kuninkaallisen Gustaf Adolfin Akatemian palkinto arkeologisen, rautakauden ja keskiajan taitteen hautaustapoja käsittelevän väitöskirjatyönsä johdosta.
FM Mirva Pääkkönen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kivikaudella ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.
Suomen alueella asuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Niin kulttuurimme, kielemme kuin perimämmekin on taustaltaan monimuotoista ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmiset, ideat, tavat ja sairaudet ovat aina liikkuneet alueelta toiselle ja jättäneet jälkensä väestöön. Suurprojektissa tutkijat selvittävät, kuinka nämä jäljet meissä näkyvät.
TM Ville Mantere perehtyi väitöskirjassaan ihmisen ja hirven välisen suhteeseen Pohjois-Euroopassa esihistoriallisella ajalla. Tutkimuksen mukaan hirveä kunnioitettiin paitsi ravinnon ja raaka-aineiden resurssina, myös yksilönä.
Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tänä vuonna kahdelle ansiokkaalle tutkimukselle, joissa käsiteltiin syöpäsolujen liikkumiseen liittyvää mekanismia ja tehtiin uusi analyysi varhaiskeskiaikaisesta hautalöydöstä. Palkinto luovutettiin tutkijoille torstaina 24.8.2023 BioCity-symposiumin yhteydessä.
Turun Haagasta läheltä Aurajokea on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon hautaröykkiö. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusten perusteella hauta ajoittuu pronssikaudelle noin 1500–500 eaa.
Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.
Liedon Vanhalinnan museossa avautuu 17.6.2022 uudistettu arkeologinen perusnäyttely, Ajan virtaa Aurajokilaaksossa. Näyttelyn esineet kertovat ihmisten elämästä, tavoista ja uskomuksista Aurajokilaaksossa kivikaudelta keskiajan alkuun saakka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.