Kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi eri puolilta maailmaa löydettyjen lähes 10 000 muinaisyksilön DNA-näytteet. Tutkimuksessa seulottiin kromosomipoikkeavuuksia ja selvitettiin, esiintyikö muinaisyksilöillä trisomioita. Varhaisin kromosomipoikkeavuus tunnistettiin yksilöllä, joka eli noin 3500 eaa. Yksi tutkimuksessa löydetty tapaus oli Suomesta, 1700-luvulla Helsingissä haudattu vauva.
Yli 50 vuotta sitten löydetyn Hattulan Suontaan Vesitorninmäen miekkahaudan tuore uudelleenanalyysi kyseenalaistaa perinteiset käsitykset sukupuolten rooleista rautakauden ja varhaiskeskiajan yhteisöissä ja kertoo ei-binäärisen sukupuolen ilmaisusta aikakaudella. Hauta toimii myös osoituksena siitä, kuinka tällaiset henkilöt ovat voineet olla arvostettuja ja kunnioitettuja yksilöitä yhteisöissään.
Uusi muinaisgeneettinen tutkimus antaa näyttöä syfiliksen eli kupan leviämisestä Pohjois-Euroopassa keskiajan lopulla. Tulokset haastavat aiemmin vallalla ollutta käsitystä siitä, että Kolumbus miehistöineen toi sairauden mukanaan Amerikan löytöretkiltään 1400-luvun lopussa ja aiheutti pian levinneen katastrofaalisen epidemian Euroopassa.
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.