Suomalaisten geenidataa analysoiva FinnGen-tutkimushanke järjestää 7. lokakuuta 2024 klo 13.00–15.00 Alhopuro-salissa kaikille kiinnostuneille avoimen tapahtuman, jossa tutkijat voivat oppia, miten osallistua hankkeeseen.
LL Nelli Kalliomaan väitöstutkimuksessa osoitettiin, että ihmisen papilloomavirus saattaa siirtyä molemmista vanhemmista vastasyntyneeseen lapseen jo raskauden ja synnytyksen aikana. Lisäksi HLA-G-geeneillä osoitettiin olevan merkitystä HPV-infektion ilmenemisessä.
Geenit säätelevät osaltaan sitä, ketkä sairastuvat tulehduksellisiin sairauksiin elämänsä aikana. Turun Biotiedekeskuksen uusi tutkimus valottaa, miten geneettiset erot voivat vaikuttaa valkosolujen toimintaan ja sitä kautta immuunivälitteisiin sairauksiin. Tutkimus julkaistiin korkeatasoisessa Nucleic Acid Research-lehdessä.
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.
Tutkijat ovat löytäneet uusia Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia verinäytteistä. Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin suomalaisia kaksosia. Tutkimukseen osallistui kaksossisaruksia, joissa toinen kaksonen sairastaa Alzheimerin tautia ja toinen kaksonen on terve. Hankkeessa hyödynnettiin uusimpia perimänlaajuisia menetelmiä, joiden avulla selvitettiin, löytyykö kaksossisarusten verinäytteissä sairauteen liittyviä eroja perimän kemiallisissa, niin sanotuissa epigeneettisissä leimoissa, jotka ovat herkkiä ympäristötekijöiden ja elintapojen vaikutuksille.
Ville Tähtinen tutki ja kehitti väitöstutkimuksessaan muokattuja DNA-pätkiä, kolmoiskierteen muodostavia oligonukleotideja, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa haluttujen geenien toimintaan ja esimerkiksi diagnosoida perinnöllisiä sairauksia.