Geenit säätelevät osaltaan sitä, ketkä sairastuvat tulehduksellisiin sairauksiin elämänsä aikana. Turun Biotiedekeskuksen uusi tutkimus valottaa, miten geneettiset erot voivat vaikuttaa valkosolujen toimintaan ja sitä kautta immuunivälitteisiin sairauksiin. Tutkimus julkaistiin korkeatasoisessa Nucleic Acid Research-lehdessä.
Tutkimuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa ihmisen T-solujen toimintaa ohjaavien kolmen transkriptiotekijän sitoutumiskohtia DNA-rihmassa. Transkriptiotekijät ovat proteiineja, jota säätelevät solussa muiden proteiinien muodostumista.
– Mikä mielenkiintoisinta, paljastimme, että sitoutumiskohdissa, jotka tunnistimme, on huomattava määrä immuunivälitteisiin sairauksiin liittyviä geneettisiä muutoksia, jotka voivat osallistua taudin syntyyn muokkaamalla immuunivastetta, InFLAMES-lippulaivan professori Riitta Lahesmaa kertoo.
InFLAMES-ryhmänjohtaja, professori Laura Elon tutkimusryhmä oli mukana tekemässä uusia havaintoja.
– Osoitimme genominlaajuisin menetelmin, että nämä kolme tekijää sitoutuvat solun tumassa moniin paikkoihin ja säätelevät lukuisia geenejä, jotka ohjaavat T-solujen toimintaa, Elo kertoo.
T-solut ovat valkosoluja ja ne ovat keskeisiä elimistön puolustusjärjestelmän toiminnalle. T-solujen häiriintynyt toiminta voi johtaa tulehduksellisiin sairauksiin kuten MS-tautiin tai tyypin 1 diabetekseen. Lahesmaan ja Elon tutkimusryhmien tulokset osoittavat, että kolme T-solujen toimintaa säätelevää transkriptiotekijää toimii yhteistyössä ja eri tavalla ihmisen soluissa kuin hiiren soluissa.
– Ihmisen T-solujen toiminnan säätelyn erityispiirteiden ymmärtämiseksi ihmisen soluilla tehdyt kokeet ovat välttämättömiä, Lahesmaa sanoo.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, EU Horizon 2020, Sigrid Juséliuksen Säätiö ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot