LL Nelli Kalliomaan väitöstutkimuksessa osoitettiin, että ihmisen papilloomavirus saattaa siirtyä molemmista vanhemmista vastasyntyneeseen lapseen jo raskauden ja synnytyksen aikana. Lisäksi HLA-G-geeneillä osoitettiin olevan merkitystä HPV-infektion ilmenemisessä.
Ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) -infektio on yksi yleisimmistä seksivälitteisesti tarttuvista taudeista. On arvioitu, että jopa yli 80 % seksuaalisesti aktiivisista 
ihmisistä saa HPV-infektion elämänsä aikana. Erilaisia HPV-virustyyppejä tunnetaan yli 200.
– Viime aikoina on kuitenkin tunnistettu myös ei-seksivälitteisiä HPV:n tartuntareittejä, kuten perheen sisäinen, vanhemmasta lapseen tapahtuva tartunta, mutta näistä tiedetään vielä hyvin vähän, Turun yliopiston väitöstutkija Nelli Kalliomaa kertoo.
Kroonisella eli pitkittyneellä HPV-infektiolla on todettu olevan merkittävä rooli useiden syöpien, erityisesti kohdunkaulan ja suunielusyövän, kehityksessä. Kohdunkaulan syöpää pyritään ehkäisemään sekä seulonnalla että HPV-rokotuksella. Suomessa HPV-rokote tarjotaan ensisijaisesti kaikille 10–12-vuotiaille tytöille ja pojille.
Edelleen on epäselvää, miksi joillakin ihmisillä genitaali- tai suun alueen HPV-infektio kroonistuu ja etenee syövän esiasteiden kautta syöväksi, kun taas suurimmalla osalla HPV-infektio parantuu itsestään elimistön oman puolustusjärjestelmän ansiosta.
– Lisää tietoa tarvitaan erityisesti geneettisistä ja elimistön puolustautumisjärjestelmään vaikuttavista tekijöistä, jotka vaikuttavat HPV-infektion kroonistumiseen ja mahdolliseen syövän kehitykseen. HLA-G eli Human leukocyte antigen G on niin kutsuttu ihmisen kudostyyppimolekyyli, joka vaikuttaa elimistön puolustautumiskykyyn taistella viruksia ja bakteereja vastaan. Tästä syystä HLA-G-geenien eri variaatioiden vaikutusta HPV-infektion taudinkulkuun on kiinnostava tutkia, väitöstutkija Kalliomaa kertoo.
HLA-G-geenit vaikuttavat HPV-infektion luonnolliseen taudinkulkuun
Kalliomaan väitöskirjatutkimukseen sisällytettiin suomalaisen HPV-perhetutkimuksen (Finnish Family HPV Study) 319 äitiä, 132 isää ja heidän 321 vastasyntynyttä lastaan. HPV-näytteet kerättiin vanhemmilta äidin raskausaikana ja vastasyntyneiltä heti syntymän jälkeen. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta määritettiin myös HLA-G-geenien tarkat variaatiot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko HPV tarttua äideistä ja isistä heidän vastasyntyneisiin lapsiinsa ja vaikuttaako HLA-G geenit HPV-infektion luonnolliseen taudinkulkuun.
Tutkimuksen tuloksena vastasyntyneistä lapsista löydettiin samoja HPV-tyyppejä kuin heidän äideistään ja isistään. Tiettyjen HLA-G-geenivariaatioiden osoitettiin lisäävän isän genitaalialueen HPV-infektioriskiä, kun taas toiset geenivariaatiot osoittautuivat suojaavan suun HPV-infektiolta ja infektion kroonistumiselta. HLA-G näytti vaikuttavan myös isästä lapseen tapahtuvaan HPV-tartuntaan.
Yhtenäiset HPV-tyypit vanhemmilla ja lapsilla viittaa siihen, että HPV voi siirtyä molemmista vanhemmasta lapseen jo raskauden tai synnytyksen aikana. Kuitenkin isän roolista vastasyntyneen lapsen HPV-tartunnassa tarvitaan vielä lisää tietoa.
– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että suurin osa vastasyntyneiden HPV-infektioista parantuu itsestään muutamassa kuukaudessa. Tulevaisuudessa on kuitenkin tärkeää selvittää, mikä on varhaislapsuuden HPV-infektion vaikutus yksilön riskiin saada HPV-välitteinen syöpä myöhemmällä iällä. Tulevaisuudessa lisääntyvä tutkimustieto aiheesta voi jopa mahdollisesti muuttaa rokotusohjelman HPV-rokottamisikää, Kalliomaa toteaa.
– Tämä tutkimus on tietääksemme ensimmäinen, joka osoittaa, että HLA-G saattaa vaikuttaa isän HPV-infektion ilmenemiseen ja hänen vastasyntyneen lapsensa riskiin saada HPV-tartunta. Tulevaisuudessa HLA-G-geenien avulla voisi tunnistaa ne yksilöt, jotka ovat erityisessä riskissä HPV-infektion kroonistumiselle ja edelleen pahalaatuisen taudin kehittymiselle, mutta lisätutkimuksia tämän suhteen tarvitaan vielä paljon, toteaa Kalliomaa.
***
LL Nelli Kalliomaa esittää väitöskirjansa ”Host genetic factors and human papillomavirus transmission and infection outcomes among family members” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 09.02.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Kate Cuschieri (University of Edinburgh, Skotlanti) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: netuka@utu.fi
