Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uutta tutkimustietoa äidin raskaudenaikaisten stressihormonitasojen yhteydestä omaan ja lapsen psyykkiseen vointiin (Väitös: LL Paula Mustonen, 29.11.2024, psykiatria)

Väitöstutkimuksessa todettiin äitien korkeiden raskaudenaikaisten hiuksista mitattujen kortisolitasojen olevan yhteydessä äitien jatkuvaan raskaudenaikaiseen masennusoireiluun ja toisaalta lapsilla havaittuun vähäisempään psyykkiseen oireiluun kahden ja viiden vuoden iässä.

Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa lapsen valikoivan puhumattomuuden taustoista (Väitös: LL Miina Koskela, 15.11.2024, lastenpsykiatria)

Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus totesi, että valikoivasti puhumattomien lasten perheissä on kontrolliperheitä enemmän psykiatrisia sekä neuropsykiatrisia häiriöitä. Lisäksi muut perheensisäiset tekijät, kuten vanhemman ikä tai perheen sosioekonominen asema saattavat lisätä riskiä lapsen valikoivaan puhumattomuuteen. Koko perheen huomioiminen hoitoa suunnitellessa onkin tärkeää.

Tutkimus: Suomen yksityisillä terveyspalvelumarkkinoilla lääkäreiden välinen kilpailu selittää hintaa vain vähän – potilaat hyötyvät hintojen läpinäkyvyydestä (Väitös: KTM Riina Hiltunen, 11.10.2024, terveystaloustiede)

22.10.2024

Yksityisten terveyspalvelujen markkinat ovat keskittyneet Suomessa yrityskauppojen myötä, mutta markkinarakenne vaihtelee alueellisesti ja palvelualoittain. Lääkäreiden välisen kilpailun ja lääkäripalvelujen hintojen välinen yhteys on vähäinen ja lääkärin työskentely-yritys selittää hintaa enemmän, kertoo tuore väitöstutkimus. Lisäksi parempi hintojen läpinäkyvyys voisi laskea hintoja jopa yli kymmenyksellä. Kela-korvaus voisi myös vahvemmin kohdistettuna ohjata markkinoita. Tutkimus on Turun kauppakorkeakoulun ja Kelan pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön tulosta.

Työn ja yksityiselämän stressitekijät yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen (Väitös: LL Saana Karelius, 25.10.2024, sisätautioppi)

LL Saana Kareliuksen väitöstutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämäntapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.

Istumisen vähentämisestä ja kevyenkin liikkumisen lisäämisestä voi olla hyötyä energia-aineenvaihdunnalle (Väitös: TtM Taru Garthwaite, 28.9.2024, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

TtM Taru Garthwaiten väitöstutkimuksessa selvitettiin, voiko vähentämällä istumista parantaa aineenvaihdunnallista terveyttä aikuisilla, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski. Tulokset osoittivat runsaan istumisen olevan epäedullisesti yhteydessä energia-aineenvaihduntaan ja diabeteksen riskitekijöihin, kun taas kevyenkin arkiliikkumisen lisääminen saattaa olla avuksi elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä.

Aortan kalkkisuusaste ja valtiomotautitaakka voivat ennustaa kallonsisäisiä valtimopullistumia (Väitös: LL Ville Rantasalo, 20.9.2024, kirurgia)

LL Ville Rantasalon väitöskirjassa osoitettiin, että aivovaltimon pullistumaa eli aneurysmaa kantavilla potilailla on korkeampi aortan kalkkisuusaste ja matalampi nilkka–olkavarsi-verenpainesuhde, jotka viittaavat korkeampaan valtimotautitaakkaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että aortan kalkkisuusaste näyttäisi sopivan valtimotautipotilaiden ennusteen arvioimiseksi.

Pään ja kaulan alueen syöpien hyvä hoito edellyttää parempia biomarkkereita (Väitös: LL Linda Nissi, 6.9.2024, kliininen syöpätautioppi)

Pään ja kaulan alueen syövistä etenkin nielusyöpää esiintyy aiempaa enemmän. LL Linda Nissin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa suunielusyövän esiintyvyyden todettiin olevan nousussa myös Lounais-Suomessa. Väitöskirjassa testattiin pään ja kaulan alueen syöpien hoitoja ohjaavia merkkiaineita eli biomarkkereita.

Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat seksuaalilääketieteen osaamisessaan puutteita (Väitös: YAMK Sanna-Mari Manninen, 8.5.2024, synnytys- ja naistentautioppi)

Potilaskohtaamisissa seksuaaliasioita ei pidetä useinkaan niin tärkeinä, että potilaille esitettäisiin niihin kohdistettuja kysymyksiä. Myös seksuaalilääketieteen osaamisen puute estää vahvasti seksuaaliasioiden puheeksi ottamista, selvisi YAMK Sanna-Mari Mannisen väitöskirjatutkimuksessa, jossa kohderyhmänä olivat terveyskeskuslääkärit sekä valmistuvat lääketieteen opiskelijat ja kätilöopiskelijat.