Parkinsonin tautiin liittyy sen tunnetuimpien liikeoireiden ohella lukuisia ei-motorisia oireita, jotka vaikuttavat sitä sairastavien elämänlaatuun oleellisesti. LL Kalle Niemi tutki väitöskirjassaan oireiden yhteyttä aivojen monoamiinivälittäjäainetoimintaan ja tunteisiin liittyvien kehollisten tuntemusten poikkeavuuksia Parkinsonin taudissa.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten vakavat reiden lihas–jännevammat syntyvät ja miten niiden diagnostiikkaa sekä hoitoa voidaan parantaa.
Ryo Itoshiman väitöskirjassa tutkittiin kahta vastasyntyneiden tehohoidon perhekeskeistä interventiota ja niiden vaikutusta vanhempien ja sairaalan henkilökunnan väliseen yhteistyöhön, vanhempien ja vauvan välisen fyysiseen läheisyyteen ja vauvan terveyteen.
Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että Suomessa yleisimmin käytetty koronarokote aktivoi elimistössä T-soluvälitteisen puolustusreaktion, joka tehoaa hyvin myös muuntuneisiin virusvariantteihin ja antaa todennäköisesti suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa toteutetussa väitöstutkimuksessa todettiin, että äidin psykiatriset häiriöt ovat yhteydessä jälkeläisen Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön. Myös isän psykiatristen sairauksien ja lapsen Touretten oireyhtymän välillä oli yhteys, vaikkakin merkittävästi lievempi.
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa osoitettiin, että keuhkoputkia avaavien lääkkeiden ja kortikosteroidien yhdistelmä voi olla tehokas hoito rinoviruksen aiheuttaman uloshengitysvaikeuden hoidossa.
LL Maija Peipon väitöstutkimuksen tulokset nostavat esille, että syöpään sairastuneella on suurentunut riski saada syvä laskimotukos. Tätä tukosriskiä voidaan arvioida kliinisten tekijöiden ja jo käytössä olevien laboratoriokokeiden avulla.
Sosiaaliset vaikeudet ovat yksi pikkukeskosuuden riskeistä. Uusi väitöstutkimus syventyy tarkemmin muun muassa pikkukeskosina syntyneiden lasten yksinäisyyden kokemukseen.
Väitöstutkimuksessa todettiin äitien korkeiden raskaudenaikaisten hiuksista mitattujen kortisolitasojen olevan yhteydessä äitien jatkuvaan raskaudenaikaiseen masennusoireiluun ja toisaalta lapsilla havaittuun vähäisempään psyykkiseen oireiluun kahden ja viiden vuoden iässä.
Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus totesi, että valikoivasti puhumattomien lasten perheissä on kontrolliperheitä enemmän psykiatrisia sekä neuropsykiatrisia häiriöitä. Lisäksi muut perheensisäiset tekijät, kuten vanhemman ikä tai perheen sosioekonominen asema saattavat lisätä riskiä lapsen valikoivaan puhumattomuuteen. Koko perheen huomioiminen hoitoa suunnitellessa onkin tärkeää.