Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Potilaskohtaamisissa seksuaaliasioita ei pidetä useinkaan niin tärkeinä, että potilaille esitettäisiin niihin kohdistettuja kysymyksiä. Myös seksuaalilääketieteen osaamisen puute estää vahvasti seksuaaliasioiden puheeksi ottamista, selvisi YAMK Sanna-Mari Mannisen väitöskirjatutkimuksessa, jossa kohderyhmänä olivat terveyskeskuslääkärit sekä valmistuvat lääketieteen opiskelijat ja kätilöopiskelijat.

Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.

Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.

Lähes neljäsosalla lonkkamurtumapotilaista todettiin muistisairaus uutena diagnoosina leikkauksen jälkeisen kahden vuoden seurannan aikana, toteaa EL Roope Jaatinen väitöskirjassaan. Sairaalahoidon aikainen akuutti sekavuustila ja vajaaravitsemus olivat yhteydessä muistisairauden kehittymiseen.

Huonosti nukkuvat vanhemmat kokevat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat, osoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanni Rönnlundin väitös. Lisäksi lapsen aamuvirkkuus suojaa vanhemman unenlaatua vuoden seurannassa. Vanhemman oma huono uni ei ennustanut lapsen univaikeuksia.

Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.

Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.

Suomalaisten odottajien raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuus on useimmiten keskivaikeaa, ilmenee lääketieteen lisensiaatti Linda Laitisen väitöstutkimuksessa. Laitinen tarkasteli tutkimuksessaan raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen luokittelua varten kehitetyn kyselymittarin käytettävyyttä arviointiin. Vastaavaa työkalua ei ole aiemmin ollut käytössä Suomessa.

Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.

Pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, mutta pikkukeskosilla on edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle. LL Karoliina Uusitalo osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.