Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Infektiolääkärin konsultaatio vaikuttaa antibioottivalintoihin vakavissa A-streptokokki-infektioissa (Väitös: LL Johanna Vilhonen, 9.12.2022, infektiotautioppi)

A-ryhmän streptokokin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys vaihtelee, mutta siinä on ollut nouseva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana. LL Johanna Vilhonen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että infektiolääkärin konsultaatio lisäsi vastuullista antibioottien käyttöä A-streptokokki-infektioiden hoidossa. Tutkimustulos on tärkeä globaalin antibioottiresistenssin aiheuttaman uhan vuoksi. 

Deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoidossa (LL Minna Kallioinen, 2.12.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Rauhoitteena käytettävä deksmedetomidiini vähensi väitöstutkimuksessa aivojen sokeriaineenvaihduntaa enemmän kuin muut tutkitut lääkeaineet terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Lisäksi se vähensi tulehdusmerkkiaineiden esiintymistä koehenkilöillä. LL Minna Kallioisen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoitoon, kunhan huomiota kiinnitetään verenpaineeseen.

Tunteiden säätelyn vaikeudet haastavat vauvavuoden vanhemmuutta (Väitös: LL, FM, TtM Hanna Ahrnberg, 2.12.2022, psykiatria) 

Vanhemman aleksityymisillä eli tunteiden säätelyn vaikeuksiin liittyvillä piirteillä on yhteys heikompaan mentalisaatiokykyyn, varhaiseen kiintymisen kokemukseen sekä kielteisempään tunneilmaisuun hoivakäyttäytymisessä vauvavuotena, käy ilmi Hanna Ahrnbergin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Väestön keskuudessa yleistyvä ihon okasolusyöpä on vaikea tunnistaa – tekoäly tarjoaa tähän uusia keinoja (Väitös: LL Jaakko Knuutila, 25.11.2022, iho- ja sukupuolitautioppi)

Tekoäly kykenee tunnistamaan okasolusyöpää edustavista digitalisoiduista kudosleikekuvista etäpesäkkeiden lähettämiseen liittyviä morfologisia ominaisuuksia, osoittaa Jaakko Knuutila Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi myös CAF107-alatyyppiä edustavien fibroblastien yhteys okasolusyövän leviämiseen.

Sepelvaltimotaudin juuret löytyvät nuoruudesta (Väitös: LL Olli Hartiala, 18.11.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI). 

Hyvä unenlaatu on yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja työkykyyn kunta-alan työntekijöillä (Väitös: LL Elina Bergman, 11.11.2022, yleislääketiede)

LL Elina Bergman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn Porin kaupungin työntekijöillä. Erityisen merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta paljastui hyvä unenlaatu. Tämän lisäksi ihanteellinen sydänterveys ja terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö olivat yhteydessä hyvään elämänlaatuun. Työstressi, krooniset sairaudet, masennusoireet, ahdistuneisuus ja liikapaino taas olivat yhteydessä huonompaan elämänlaatuun.

Kuukauden päihdekuntoutus ei tuo takaisin täyttä työkykyä – Näönvarainen muisti, päättelykyky ja psykomotorinen nopeus palautuvat hitaasti (Väitös: FM Irma Höijer, 11.11.2022, psykiatria)

Irma Höijer selvitti väitöstutkimuksessaan päihteitä käyttäneiden sairaalapotilaiden neurokognitiivisia toimintoja, mielialaa ja persoonallisuutta kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työkyvyn arviointiin ja kuntoutumisen seurantaan sopivia psykologisia testimenetelmiä.

Geenit kätkevät tietoa verenpainetaudin riskistä (Väitös: LK, BA Felix Vaura, 4.11.2022, sisätautioppi)

Verenpaineen geneettiset riskipisteet auttavat ennustamaan verenpainetaudin puhkeamista lähitulevaisuudessa, selviää Felix Vauran Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimus tukee ajatusta, että geenit voivat ohjata kohonneen verenpaineen yksilöllistä ehkäisyä ja hoitoa. Tarvitaan kuitenkin lisää kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin väitöstutkimuksen tuloksia voi hyödyntää potilastyössä.