Yksinhuoltajien lapset ja luokan nuorimmat saavat muita todennäköisemmin oppimishäiriödiagnoosin (Väitös: LL Bianca Arrhenius, 26.8.2022, lastenpsykiatria)
Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Bianca Arrheniuksen laaja väestöpohjainen tutkimus käsitti 6 490 lasta, jotka olivat saaneet oppimishäiriödiagnoosin, eli lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeuden diagnoosin erikoissairaanhoidossa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekistereitä.
Arrheniuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että 62,8 prosentilla oppimishäiriödiagnoosin saaneista oli lisäksi jokin muu puheen, kielen tai motoriikan kehityksen häiriö tai psykiatrinen häiriö.
– Löydös kertoo siitä, että ne lapset, jotka lähetetään erikoissairaanhoitoon, ovat usein monialaisen arvion ja hoidon tarpeessa. Jos esimerkiksi lapsella on pelkkä lukivaikeus, jonka kanssa pystyy koulutyössä etenemään, häntä ei yleensä ole tarpeen lähettää erikoissairaanhoitoon. Näin ollen on muistettava, että otos kuvaa erikoissairaanhoidossa hoidettuja lapsia, Arrhenius sanoo.
Äidin sosio-ekonominen asema ja lapsen ikä suhteessa luokkatovereihin yhteydessä oppimishäiriön riskiin
Arrheniuksen väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä kävi ilmi, että etenkin äidin matala koulutustaso sekä yksinhuoltajuus olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriöön.
– Näiden yhteyksien syyt ovat todennäköisesti sekä ympäristöön että geneeihin liittyviä. Matalan koulutustason omaavilla vanhemmilla on muita todennäköisemmin myös oppimishäiriö, ja oppimishäiriöt ovat vahvasti perinnöllisiä. Lisäksi kotiympäristö saattaa olla oppimiselle vähemmän suotuisa, Arrhenius sanoo.
Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään. Arrheniuksen toinen osatyö keskittyi siihen, miten suhteellinen ikä vaikuttaa oppimishäiriödiagnoosin saamiseen. Joulukuussa syntyneillä oli lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna.
– Tämä yhteys oli yllättävän vahva. Nuoren suhteellisen iän epäedulliset vaikutukset yleiseen koulumenestykseen olivat tiedossa, mutta aiempia tutkimuksia terveydenhuollossa varmistetuista oppimishäiriöistä ei ollut yhtäkään. Löydös selittynee sillä, että luokan nuorimpia lähetetään suhteellisesti enemmän erikoissairaanhoitoon eri syistä, Arrhenius jatkaa.
Sikiöaikaisen D-vitamiinivajeen ja oppimishäiriön välillä ei löydetty yhteyttä
Arrhenius tarkasteli kahdessa muussa väitöskirjansa osatutkimuksessa raskaudenaikaisia altisteita, äidin tupakointia ja D-vitamiinitasoja. Tupakointitieto perustui äitien omaan ilmoitukseen tupakoinnista. Tutkimuksen perusteella äidin tupakointi näytti olevan selkeästi yhteydessä lapsen oppimishäiriöihin, kun verrattiin tapauksia väestöstä poimittuihin verrokkeihin, mutta yhteys ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia.
– Todennäköisin selitys tälle on sekoittavat tekijät. Vaikka tapaus-verrokkiasetelmassa oli vakioitu monia sekoittavia tekijöitä, niiden vaikutusta on hyvin hankala täysin poistaa. Sisarusasetelmassa monet tekijät, myös sellaiset perhetekijät, joita ei voida mitata, ovat sisaruksilla samat ja siten automaattisesti vakioitu, Arrhenius selventää.
Viimeisessä osatyössä äitien raskaudenaikaisista verinäytteistä analysoitiin D-vitamiinitasoja. Tässä työssä keskityttiin vuosina 1996–1997 syntyneisiin tapaus-verrokkipareihin. Yhteyttä sikiöaikaisen D-vitamiinivajeen ja lapsella diagnosoidun oppimishäiriön välillä ei todettu.
Huono-osaisuuden kasautuminen näkyy myös oppimishäiriöissä
Oppimishäiriötä esiintyy arviolta 5-10 prosentilla väestöstä. Perinnöllisen alttiuden osuus häiriöiden riskiin on kiistaton. Arrheniuksen tutkimuksen perusteella perheen sosioekonomiset tekijät ovat tärkeitä riskimarkkereita, mikä on tutkijan mukaan tärkeä muistaa myös kliinisessä työssä.
Erikoissairaanhoidossa diagnosoiduista lapsista merkittävällä osuudella todettiin lisäksi muita motoriikan tai kielenkehityksen haasteita sekä psykiatrisia sairauksia.
– Huono-osaisuuden kasaantuminen samoille perheille näkyy tässäkin tutkimuksessa monella tapaa.
Arrheniuksen mukaan diagnoosien kasaantuminen suhteellisesti nuorille lapsille vuorostaan osoittaa, että opetushenkilökunnan, terveydenhuollon ja vanhempien on syytä tiedostaa suhteellisen iän ilmiö myös silloin, kun arvioidaan lapsen oppimiskykyä.
***
LL Bianca Arrhenius esittää väitöskirjansa ”Characteristics and risk markers of specific learning disorders in Finnish specialised health care: A national register-based study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.8.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/69409214650
Vastaväittäjänä toimii professori Leena Haataja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: bipaar@utu.fi, Twitter: @biancaarrhenius
