Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa todettiin vahva yhteys nuoruuden psykiatristen diagnoosien ja työelämästä syrjäytymisen välillä.
Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että vuonna 1987 syntyneistä ja psykiatrisen diagnoosin saaneista nuorista vajaa yksitoista prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella vähintään viisi vuotta varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli vajaa kolme prosenttia.
Yhteys psykiatristen häiriöiden ja kielteisten työelämäseurauksien välillä ei rajoittunut vain nuoruusikään, vaan psykiatriset oireet jo kahdeksan vuoden iässä olivat yhteydessä matalaan koulutustasoon keski-iässä vuonna 1981 syntyneiden kohortissa.
– Jotta nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus vaativat nykyistä enemmän resursseja ja näyttöön perustuvia hoitoja ja kuntoutusta on kehitettävä, toteaa väitöskirjatutkija Ida Ringbom.
Autismikirjon häiriön diagnoosin saaneet ovat erityisen haavoittuvassa asemassa
Väitöskirjan tulokset ovat erityisen huolestuttavia sen vuoksi, että ne tuovat esiin psykiatristen ongelmien yhteyden matalaan koulutustasoon ja pitkäaikaiseen syrjäytymiseen. Yhteys työelämästä syrjäytymisen kanssa oli erityisen vahva teineillä, jotka eivät olleet vieneet toisen asteen opintojansa loppuun ja jolla oli diagnosoitu psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö. Toisen asteen opintonsa keskeyttäneistä nuorista, joilla oli lisäksi todettu autismikirjon häiriö, melkein kolme neljästä oli myöhemmin pitkäaikaisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella.
Autismikirjon häiriön diagnoosin saaneiden nuorten haavoittuva asema näkyi myös tutkimuksen osatyössä, jossa tarkasteltiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden hakeutumista toisen asteen opintoihin. Noin kuudesosa autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista nuorista ei ollut hakenut toisen asteen opintoihin. Osuus ei muuttunut, vaikka diagnoosien määrä kolminkertaistui vuonna 1987 ja vuonna 1997 syntyneiden välillä.
Ammatillinen kuntoutus on harvinaista
Toinen ryhmä, jonka edustajat usein olivat työelämän ulkopuolella, oli psykoosiin sairastuneet. Tutkimuksessa havaittiin, että ainoastaan neljäsosa tästä ryhmästä oli saanut ammatillista kuntoutusta tilanteen korjaamiseksi.
– Ammatillinen kuntoutus sekä tiivis yhteistyö psykiatrian ja sosiaalipalveluiden välillä ovat tärkeitä, jotta mielenterveysongelmista kärsivät nuoret, pääsevät työmarkkinoille. Nuoret, joilla ei ole toisen asteen opintoja loppuun suoritettuna, tarvitsevat kohdennettua tukea, toteaa väitöskirjan ohjaaja David Gyllenberg.
Väitöskirjatutkimus on tehty Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä. INVEST on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama hanke, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. THL vastaa kansallisista vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorteista.
***
LL Ida Ringbom esittää väitöskirjansa ”Lapsuuden ja nuoruuden psykiatriset ongelmat ja myöhempi syrjäytyminen työelämästä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.9.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Riittakerttu Kaltiala (Tampereen yliopisto ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: ida.j.ringbom@utu.fi
