Asiasana: eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelma (DPInvest)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kiusaamisen yhteyttä nuorten itsemurhayrityksiin – Sekä kasvotusten että verkossa kiusatuksi tulleilla nuorilla korkein riski yrittää itsemurhaa (Väitös: MSc Yuko Mori, 30.8.2024, lastenpsykiatria)

Yuko Mori toteutti lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan laajan kansainvälisen koulukyselyn, jossa selvisi, että noin 5 prosenttia nuorista oli yrittänyt itsemurhaa. Sekä verkkokiusaamisen että perinteisen kiusaamisen uhriksi joutuneet oppilaat olivat todennäköisimmin yrittäneet itsemurhaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että noin kolmannes nuorista kokee olonsa turvattomaksi koulussa ja että nuoret hakevat harvoin ammattiapua mielenterveysongelmiinsa.

Kiusaamiseen puuttuminen epäonnistuu joka neljännessä tapauksessa (Väitös: PsM Eerika Johander, 2.2.2024, psykologia)

Väitöskirjatutkija Eerika Johander tutki psykologian väitöskirjassaan kiusaamiseen puuttumisen tehokkuutta. Kiusaamiseen puuttumisella tarkoitetaan sitä, miten opettajat toimivat, kun kiusaamistapaus tulee koulussa ilmi ja miten he keskustelevat kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.

Digilaitteiden käyttö yksin heikentää perhesuhteita, yhdessä jopa parantaa (Väitös: VTM Kristiina Tammisalo, 9.11.2023, sosiologia)

Runsas informaatio- ja viestintäteknologian käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja erityisesti perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita, osoittaa Kristiina Tammisalon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Erityistä haittaa teknohäiriöstä on parisuhteille. Sen sijaan laitteiden yhteiskäyttö jopa hyödyttää perhesuhteita.

Ruuhkavuosien aikaan selkeä notkahdus terveellisemmän ruuan syömisessä (Väitös: VTM Antti Kähäri, 26.5.2023, sosiologia)

Terveellisen ruuan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, ilmenee valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Suurin notkahdus terveellisen ruoan kulutuksessa ja kasvu sokerituotteiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan.

Kiusaaminen on yhteydessä nuorten mielenterveysoireisiin ja myöhempään väkivaltarikollisuuteen (Väitös: LL Elina Tiiri, 2.12.2022, lastenpsykiatria)

Kiusaaminen on yleinen ilmiö, johon osallistuu kiusaajina, kiusattuina tai molempina arvioiden mukaan jopa neljäsosa nuorista. Kiusatuksi joutuminen niin kasvokkain kuin netissä on yhteydessä koettuihin mielenterveysoireisiin. LL Elina Tiiri tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kiusatuksi joutumisen yleisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveysoireisiin. Lisäksi hän tutki kiusaamisen ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä suhteelliseen ikään ja aikuisiän väkivaltarikollisuuteen.

Varhaiset kuormittavat kokemukset, vanhempien resurssit ja näiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin elinkaaren eri vaiheissa (Väitös: VTM Sanni Kotimäki, 10.12.2021, sosiologia)

Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.

Lukemisvaikeudet ovat yhteydessä koulukiusaamiseen – Riskiä voidaan silti pitää vähäisenä (Väitös: PsM Tiina Turunen, 13.8.2021, psykologia)

Lukemisvaikeudet lisäävät riskiä koulukiusaamiselle peruskoulussa, mutta riski on varsin pieni, selviää psykologian maisteri Tiina Turusen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Itsearvioidut lukemisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti kiusatuksi joutumiseen, kun taas testeillä mitatut heikot lukemisen taidot liittyvät toisten kiusaamiseen.

Traumaperäisen stressin riski on kohonnut maanjäristykseen joutuneilla nuorilla ja maahanmuuttajien lapsilla (Väitös: MPhil Sanju Silwal, 11.6.2021, lastenpsykiatria)

Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä. 

Elämäntapahtumat, vanhempien ja jopa tulevien appivanhempien resurssit yhteydessä lapsen aikuisuuden saavutuksiin (Väitös: VTM Sanna Kailaheimo-Lönnqvist 19.2.2021, sosiologia)

Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.