Taloudelliset resurssit eivät jakaudu tasaisesti eri sukupolvien kesken. Tuore väitöstutkimus nostaa esiin etenkin yhden sukupolven haavoittuvan aseman.
Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee laajojen suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen. Se tuo esiin prosesseja ja tekijöitä, jotka muovaavat perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä.
Tuore väitöstutkimus haastaa laajasti hyväksytyt käsitykset pandemian yksipuolisen kielteisistä vaikutuksista nuoriin ja korostaa tarvetta parantaa hyvinvointivaikutusten arviointia päätöksenteon tukena.
Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa todettiin vahva yhteys nuoruuden psykiatristen diagnoosien ja työelämästä syrjäytymisen välillä.
Yuko Mori toteutti lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan laajan kansainvälisen koulukyselyn, jossa selvisi, että noin 5 prosenttia nuorista oli yrittänyt itsemurhaa. Sekä verkkokiusaamisen että perinteisen kiusaamisen uhriksi joutuneet oppilaat olivat todennäköisimmin yrittäneet itsemurhaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että noin kolmannes nuorista kokee olonsa turvattomaksi koulussa ja että nuoret hakevat harvoin ammattiapua mielenterveysongelmiinsa.
Väitöskirjatutkija Eerika Johander tutki psykologian väitöskirjassaan kiusaamiseen puuttumisen tehokkuutta. Kiusaamiseen puuttumisella tarkoitetaan sitä, miten opettajat toimivat, kun kiusaamistapaus tulee koulussa ilmi ja miten he keskustelevat kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
Runsas informaatio- ja viestintäteknologian käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja erityisesti perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita, osoittaa Kristiina Tammisalon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Erityistä haittaa teknohäiriöstä on parisuhteille. Sen sijaan laitteiden yhteiskäyttö jopa hyödyttää perhesuhteita.
Terveellisen ruuan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, ilmenee valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Suurin notkahdus terveellisen ruoan kulutuksessa ja kasvu sokerituotteiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan.
Kiusaaminen on yleinen ilmiö, johon osallistuu kiusaajina, kiusattuina tai molempina arvioiden mukaan jopa neljäsosa nuorista. Kiusatuksi joutuminen niin kasvokkain kuin netissä on yhteydessä koettuihin mielenterveysoireisiin. LL Elina Tiiri tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kiusatuksi joutumisen yleisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveysoireisiin. Lisäksi hän tutki kiusaamisen ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä suhteelliseen ikään ja aikuisiän väkivaltarikollisuuteen.