Väitöskirjatutkija Eerika Johander tutki psykologian väitöskirjassaan kiusaamiseen puuttumisen tehokkuutta. Kiusaamiseen puuttumisella tarkoitetaan sitä, miten opettajat toimivat, kun kiusaamistapaus tulee koulussa ilmi ja miten he keskustelevat kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
Joka neljäs kiusaamiseen puuttumisen yritys epäonnistuu, selviää Eerika Johanderin väitöstutkimuksessa. Puuttumisen epäonnistuminen selittyi pääasiassa kiusaamistapausten välisillä eroilla. Kuitenkin myös koulujen välillä oli eroja puuttumisen tehokkuudessa.
Puuttuminen vaikeutui, mitä vanhempia oppilaat olivat ja mitä useammin ja pidempään kiusaamista oli tapahtunut. Lisäksi puuttuminen oli vaikeampaa, kun kiusaamista oli tapahtunut myös netissä, kiusatulla oppilaalla ei ollut ystäviä luokalla ja hän kiusasi myös itse muita.
Johander nostaa esiin opettajien ja vanhempien tärkeän roolin.
– Kiusaavan oppilaan omat kiusaamisen vastaiset asenteet sekä hänen käsityksensä siitä, että opettajan ja vanhempien asenteet ovat kiusaamisen vastaisia, lisäävät puuttumisen onnistumisen todennäköisyyttä, hän kertoo.
– Lisäksi oppilaat, joilla on tunnekylmiä piirteitä ja vähän empatiaa raportoivat muita todennäköisemmin jatkavansa kiusaamista puuttumisesta huolimatta.
Kiusaamiseen tehoavat parhaiten näyttöön perustuvat toimintatavat
Johander tarkasteli väitöskirjassaan myös eri kiusaamiseen puuttumisen mallien tehokkuutta ja sitä, missä määrin kouluissa käytetään toimenpideohjelmissa suositeltuja, näyttöön perustuvia malleja.
KiVa Koulu -ohjelmassa suositellut, näyttöön perustuvat mallit ovat niin kutsutut Ojentamismalli ja Yhteisen huolen malli. Ojentamismallissa keskeistä on kiusaamisen tuomitseminen ja Yhteisen huolen mallissa tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan herättämällä kiusaavassa oppilaassa empatiaa kiusaamaansa oppilasta kohtaan.
Tutkimuksessa mukana olleista kouluista yli puolet, 58–68 prosenttia, käytti kiusaamisen puuttumiseen suositeltuja malleja. Kuitenkin ajan myötä koulut muuttivat toimintatapaansa, jolloin yhä useampi koulu siirtyi käyttämään omaa malliaan. Kiusaaminen kuitenkin loppui todennäköisemmin, kun koulut käyttivät näyttöön perustuvia malleja.
Kun koulut seurasivat tilannetta systemaattisesti seurantatapaamisissa aina puuttumisen jälkeen, oli puuttuminen erityisen tehokasta.
– Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että Ojentamismallin ja Yhteisin huolen mallin yhdistäminen voisi olla optimaalisin strategia puuttua kiusaamiseen. Näyttöön perustuvatkaan toimet eivät kuitenkaan auta, mikäli niitä ei toteuteta käytännön työssä, Johander korostaa.
***
PsM Eerika Johander esittää väitöskirjansa ”Effectiveness of Adults’ Targeted Interventions in Stopping Bullying” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.2.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Annalaura Nocentini (University of Florence, Italia) ja kustoksena professori Christina Salmivalli (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
>> Väittelijän yhteystiedot: eekrjo@utu.fi
