Asiasana: psykologia

Koulukiusaamisen vastainen KiVa-ohjelma on käynnistetty Kolumbiassa. Yhteensä yli 140 koulun edustajaa osallistui ohjelman lanseeraustapahtumaan.

Monitieteisyys on kanadalaistutkijan työn keskiössä sekä lippulaiva Investissä että Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa. Hän yhdistää työssään kehityspsykiatriaa, käyttäytymisgenetiikkaa ja kansanterveystutkimusta.

Suomalaiset hyödyntävät tiedettä ja tutkittua tietoa niin töissä ja opiskeluissa kuin arjessa ja harrastuksissakin. Moni kokee kuitenkin epävarmuutta osallistuessaan tiedettä koskeviin keskusteluihin.

Tuore väitöstutkimus haastaa laajasti hyväksytyt käsitykset pandemian yksipuolisen kielteisistä vaikutuksista nuoriin ja korostaa tarvetta parantaa hyvinvointivaikutusten arviointia päätöksenteon tukena.

Isän ja lapsen välisen suhteen rakentumisesta raskausajalta eteenpäin on vasta vähän tutkimustietoa. Erityisesti isän raskaudenaikana muodostamista mielikuvista ja niiden merkityksestä tiedetään niukasti.

Ällistys (engl. awe) on voimakas, usein yllättävä tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee jotain laajempaa tai merkityksellisempää kuin mitä hän pystyy heti käsittämään. Turun yliopiston tutkijat syventyivät ällistyksen vaikutuksiin elokuvien katselun avulla.

Sosiaaliset vaikeudet ovat yksi pikkukeskosuuden riskeistä. Uusi väitöstutkimus syventyy tarkemmin muun muassa pikkukeskosina syntyneiden lasten yksinäisyyden kokemukseen. 

Vastaajana on psykologian professori ja CLIMATE NUDGE -hankkeen johtaja Paula Salo, jonka erityisalaa on terveyspsykologia ja käyttäytymistieteeseen perustuvat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

KiVa Koulu -ohjelma on osoittanut Iso-Britanniassa toteutetussa laajassa kokeilussa kykynsä parantaa sosiaalisia vuorovaikutussuhteita sekä vähentää kiusaamisen uhriksi joutumista.  Tutkimusta johtaneen professori Judy Hutchingsin nimeää KiVa Kolun vahvuudeksi sen tavan kohdentaa toimet koko kouluun ja riisua kiusaajilta sosiaalisen palkkion.

Vastajulkaistu tutkimus tarkasteli suomalaisvanhempien käsityksiä, asenteita ja käytännön tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän päätökseensä rohkaista lapsiaan aktiiviseen liikkumiseen koulumatkoilla. Tulokset paljastivat keskeisiä esteitä ja motivaatiotekijöitä, jotka voivat auttaa edistämään lapsille terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä liikkumistapoja.