Suomalaiset hyödyntävät tiedettä ja tutkittua tietoa niin töissä ja opiskeluissa kuin arjessa ja harrastuksissakin. Moni kokee kuitenkin epävarmuutta osallistuessaan tiedettä koskeviin keskusteluihin.
Tiedekeskus Heurekan, Suomen tiedekeskukset ry:n ja Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama haastattelututkimus tarkasteli ihmisten käsityksiä tieteestä sekä tieteeseen liitettyjä arkisia käytäntöjä. Tutkimukseen osallistui 51 iältään 20–88-vuotiasta aikuista, jotka rekrytoitiin tiedekeskuksista, Vantaan alueen asukastiloista sekä harrasteryhmistä.
Tiede on läsnä kaikkialla – mutta kynnys osallistua voi olla korkea
Tutkimukseen osallistuneet kertoivat arvostavansa tiedettä ja luottavansa siihen. Heidän mukaansa tiede auttaa ymmärtämään maailmaa ja ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Haastateltavat kertoivat hyödyntävänsä tiedettä ja tutkittua tietoa niin työssä ja opinnoissa kuin arjen päätöksenteossa ja harrastuksissakin. Tiede ja tutkittu tieto liitettiin moniin arjen asioihin, kuten terveyteen, vanhemmuuteen, teknologiaan tai luonnon tarkkailuun.
– Tiede antaa jo sanana enemmän mahdollisuuksia laajentaa keskustelua tieteen merkityksistä kuin englanninkielinen science, joka viittaa usein matematiikkaan, teknologiaan ja luonnontieteisiin. Siksi lähdimme selvittämään, mitä kaikkea ihmiset käsittävät tieteenä. Keskustelu voi tällöin ulottua myös humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin aiheisiin ja aloihin, kertoo Tiedekeskus Heurekan tutkija ja FINSCI-hankkeen hankevastaava Kaisa Torkkeli.
Suomessa on pitkäjänteisesti tutkittu luottamusta ja arvostusta tieteeseen esimerkiksi Tiedebarometrissa, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt tieteen kietoutuminen ihmisten arkisiin käytäntöihin.
– Arjen tekemisten kautta pääsemme tarkastelemaan sitä, miten ihmiset käsittävät osallistuvansa tieteeseen, lisää Torkkeli.
Vaikka tiede nähtiin merkitykselliseksi, moni tutkimukseen osallistunut koulutustasosta riippumatta koki, ettei heidän tietotaitonsa riitä esimerkiksi keskusteluun tieteestä. Tutkijat arvioivat, että epävarmuutta luovat muun muassa tieteeseen liitetyt normit sekä käsitys tieteestä asiantuntijoiden yksinoikeutena.
– Monet ajattelivat, että tiede on liian monimutkaista tai että heidän pitäisi osata käyttää oikeita termejä osallistuakseen keskusteluun. Asiantuntijoiden rooli on toki tärkeä, mutta osallisuus tieteen ja tutkitun tiedon hyödyntämiseen on jokaisen oikeus, kertoo Turun yliopiston projektikoordinaattori Daria Pritup.
Kohti mukaanottavaa tiedekeskustyötä
Tutkimuksen perusteella tarvitsemme uusia tapoja edistää tieteen saavutettavuutta sekä ihmisten osallisuutta tieteen periaatteisiin, työkaluihin ja sisältöihin. Esimerkiksi kansalaistiede, kanssatutkimus ja yhteiskehittämishankkeet voivat madaltaa osallistumiskynnystä erityisesti ihmisryhmille, joilla on riski jäädä osattomiksi ja ulkopuolisiksi tieteen maailmoista.
Tiedekeskus Heureka on viime vuosina järjestänyt aktiivisesti uusia kohtaamisia Vantaan alueen yhteisöjen kanssa sekä kehittänyt yhdessä Suomen tiedekeskukset ry:n kanssa keinoja moninaisten ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi.
– Haluamme tiedekeskuksissa ja -museoissa edistää yhdenvertaisia kohtaamisia ja yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa. Aito yhteiskehittäminen edellyttää kuitenkin tietynlaista vallan uusjakoa sekä täydestä kontrollista luopumista – mikä on vaikeaa, mutta tavoitteena arvokas, toteaa Suomen tiedekeskukset ry:n pääsihteeri Johanna Enqvist.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa tieteen merkityksestä ja roolista ihmisten elämässä. Tuloksia voidaan hyödyntää niin tiedekasvatuksessa ja -viestinnässä kuin tiedepolitiikassakin tieteen yhteiskunnallisen merkityksen vahvistamiseksi.
>> Tutustu tutkimukseen Public Understanding of Science -lehden verkkosivuilla
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Kaisa Torkkeli, Tiedekeskus Heureka
kaisa.torkkeli@heureka.fi
Tutkimus on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Fostering Finnish Science Capital (FINSCI) -hanketta (2020-2026), joka tutkii suomalaisten tiedepääomaa ja kehittää mukaanottavan tiedeviestinnän ja -kasvatuksen muotoja. Hankkeessa ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Lisätietoa löytyy hankkeen verkkosivuilta.
Kuva: Suvi Harvisalo / Turun yliopisto
