Vastaajana on psykologian professori ja CLIMATE NUDGE -hankkeen johtaja Paula Salo, jonka erityisalaa on terveyspsykologia ja käyttäytymistieteeseen perustuvat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
1. Mistä CLIMATE NUDGE -hankkeessa on kyse?
CLIMATE NUDGE -hankkeessa kehitetään käyttäytymistieteellistä tietoa hyödyntäen keinoja ohjata ihmisten valintoja kohti ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta myönteisempiä vaihtoehtoja. Tutkimuksen kaksi haaraa ovat liikenteen päästöjen vähentäminen ja metsien hiilinielujen vahvistaminen.
Pyrimme siis löytämään ratkaisuja siihen, miten kestävien kulkutapojen valinta esimerkiksi työ- ja koulumatkoilla olisi helpompaa tai miten metsänomistajat pystyisivät paremmin tekemään ilmaston kannalta parempia päätöksiä metsiensä hoidossa. Lisäksi arvioimme näiden toimien eettisyyttä sekä taloudellisia ja terveysvaikutuksia.
2. Mitä tuuppaus tarkoittaa?
Tuuppauksella tarkoitetaan valinta-arkkitehtuurin muuttamista siten, että jonkin tietyn valinnan tekeminen olisi helpompaa. Valinta-arkkitehtuurilla tarkoitetaan mitä tahansa ympäristöä tai olosuhdetta, jossa ihminen tekee valintoja tai päätöksiä. Tuuppauksen keskeisenä ideana on, että ne säilyttävät yksilöllä mahdollisuuden valita toisinkin ja että toisin valitseminen ei tuota yksilölle merkittävää kustannusta tai siitä ei seuraa mitään rangaistusta.
3. Mitkä tuuppaukset näkyvät ihmisten arjessa?
Ihmiset kohtaavat arjessaan monenlaisia tuuppauksia eri elämänaloilla, vaikka niitä ei aina välttämättä sanota tuuppauksiksi. Esimerkiksi lounasruokaloissa yleensä salaattipöytä edeltää lämpimiä ruokia. Tämä ohjaa ihmisiä syömään enemmän kasviksia.
Yksi tehokkaimmista tuuppauksista on oletusvalinnan muuttaminen. Esimerkiksi monilla työpaikoilla on tulostimiin muutettu oletusvalinnaksi kaksipuoleinen tulostaminen. Näin säästyy paperia, mutta työntekijä voi halutessaan muuttaa asetuksia ja tulostaa yksipuolisia tulosteita.
4. Minkälaisia ilmastotuuppauksia suunnittelette ja toteutatte CLIMATE NUDGE -hankkeessa?
Tutkimusten mukaan omakohtainen positiivinen kokemus tuotteen tai palvelun käytöstä lisää hankinnan ja käytön todennäköisyyttä. Tätä ajatusta hyödyntäen teemme yhteistyötä erään autohuoltoliikkeen kanssa ja tarjoamme autonsa huoltoon tuovalle asiakkaalle mahdollisuuden ottaa huollon ajaksi käyttöön sähköpyörän.
Metsänhoitoon liittyen olemme muun muassa hyödyntäneet tiedon jakamista ja sosiaalista vertailua ohjataksemme turvepohjaisten metsien omistajia toteuttamaan metsissään tuhkalannoitusta. Lisäksi yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa sähköisessä Metsään.fi-palvelussa on kokeiltu digitaalisen valinta-arkkitehtuurin muokkaamista siten, että metsänomistajien olisi helpompi valita metsilleen hoitotoimia, jotka edistävät metsien toimimista hiilinieluina.
5. Tuuppauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten valintoihin. Ovatko ne eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttyjä?
Yleisesti ottaen ihmiset hyväksyvät tuuppauksen käyttäytymisen ohjauskeinona hyvin. Eri maissa tuuppauksen hyväksyvien osuus vaihtelee noin 50 prosentista yli 70 prosenttiin.
Tuuppaukseen liittyy useita eettisiä kysymyksiä ja haasteita ja niitä hankkeessamme tutkivat Turun yliopiston filosofian oppiaineen tutkijat. Jotta tuuppaukset olisivat eettisesti erinomaisia, on tärkeää tarkastella muun muassa niiden oikeutusta, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Usein tuuppaukset oikeutetaan sillä, että ihmistä ohjataan hänen itsensä kannalta hyödylliseen vaihtoehtoon. Ilmastotuuppaukset voi oikeuttaa ilmastohyödyn kautta, mutta tällöin on tärkeää tietää, mitkä toimet ovat oikeasti ilmastoviisaita.
Tuuppaukseen liittyy lisäksi paljon muitakin eettisiä kysymyksiä. Vaikkapa tuuppaaminen sähköautoiluun voidaan ajatella eriarvoistavana tai epäoikeudenmukaisena, jos kaikilla ei ole varaa hankkia sähköautoa. Toisaalta sähköautotuuppausta voidaan perustella sillä, että suurituloiset tuottavat enemmän päästöjä, joten heillä voi ajatella olevan suurempi vastuu tehdä ilmastotoimia. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä vaikkapa se, että vaikka sähköauto voi vähentää päästöjä, jos sen hankinnan yhteydessä luovutaan polttomoottoriautosta, on olemassa ilmaston kannalta parempiakin kulkutapoja.
6. Kuinka tietoisia ihmiset ovat tuuppauksista?
Läpinäkyvyyden suhteen on tärkeää, että ihmiset tietävät, että heidän toimintaansa pyritään ohjaamaan tuuppauksella. Tieto tuuppauksen kohteena olemisesta ei välttämättä heikennä ohjauskeinon tehoa. Tehon suhteen tuuppauksessa on arvioitava, ovatko ne riittävän tehokkaita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta lopputulos ei ole pelkkää ”viherpesua”.
7. Miten tuuppaukset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin?
Tuuppauksessa yleensä lähtökohtana on ohjata ihmistä hänen itsensä kannalta hyödylliseen valintaan. Tässä tuuppaus eroaa esimerkiksi markkinoinnista, jossa hyödynnetään paljon samoja mekanismeja liittyen valinta-arkkitehtuurin muokkaukseen tai ihmisten tyypillisiin tapoihin käsitellä tietoa.
Monet ilmastoteot ovat kuitenkin samalla terveystekoja. Esimerkiksi CLIMATE NUDGE -tutkimushankkeessa olemme miettineet, miten tuuppauksella voisi ohjata ihmisiä työmatkaliikenteessä kestävämpiin kulkutapoihin. Samalla olemme tutkineet aktiivisten työmatkan kulkutapojen terveysvaikutuksia: aktiivisemmat työmatkat ovat yhteydessä muun muassa parempaan koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä vähäisempiin sairauspoissaoloihin.
8. Ovatko tuuppaukset kannattavia taloudellisesti?
Yleensä ajatellaan, että tuuppaukset ovat luonteeltaan kevyitä muokkauksia valinta-arkkitehtuuriin ja siten edullisia toteuttaa. Hyvin onnistuessaan tuuppaukset voivat tällaisia ollakin. Käytännössä toimivien ja tehokkaiden tuuppausten kehittäminen voi vaatia kuitenkin aika paljon työtä. Suurimman taloudellisen hyödyn tuuppaukset tuottavat, kun käyttäytymistieteellisten keinojen ja näkemysten hyödyntäminen integroidaan osaksi jatkuvaa palvelukehitystä.
9. Miten hyvin tuuppaukset toimivat?
Tuuppausten toimivuus riippuu monista seikoista ja sama toimenpide voi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Esimerkiksi eräässä kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että julkisen liikenteen käyttöön ohjaava tuuppaus toimi niillä, jotka jo käyttivät sitä, mutta ärsytti henkilöitä, jotka eivät kulkeneet julkisilla kulkuvälineillä.
Tuuppausten tutkimisessa haasteena on käyttäytymisen muutoksen mittaaminen. Usein käyttäytymistä joudutaan mittaamaan menetelmillä, jotka edellyttävät tutkittavalta jotakin toimintaa, kuten kyselyyn vastaamista. Tämä lisää tutkittavalle aiheutuvaa vaivaa ja samalla vesittää ajatusta tuuppauksesta keinona, joka helpottaa yksilön toimintaa. Lisäksi käytännössä tuuppaukset ovat useimmiten osa suurempaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävää kokonaisuutta, jolloin yksittäisen toimenpiteen vaikutusta ei voi erottaa helposti kokonaisvaikutuksesta.
10. Miksi ilmastotuuppaukset ovat merkityksellisiä?
Ilmastotuuppaukset voivat onnistuessaan olla helppoja, oivaltavia, jopa hauskoja keinoja auttaa ihmisiä tekemään ilmaston ja ympäristön kannalta parempia valintoja. Vaikka yksittäisten tuuppausten teho on usein heikko, parhaimmillaan hyvin suunnitellun valinta-arkkitehtuurin muokkauksen voi skaalata isolle joukolle ja siten kasvattaa ilmastotuuppauksen tehoa. Koska tuuppauksen keskeinen ajatus on, että henkilöllä säilyy mahdollisuus valita jokin muu vaihtoehto, tuuppauksen kohteena olevia ei pakoteta muuttamaan käyttäytymistään. Tuuppaus voi kuitenkin vain täydentää muita ilmastotoimia, ei korvata niitä.
Teksti: Liisa Kallio
Kuvat: Hanna Oksanen
