Kymmenen kysymystä ilmastotuuppaamisesta
Vastaajana on psykologian professori ja CLIMATE NUDGE -hankkeen johtaja Paula Salo, jonka erityisalaa on terveyspsykologia ja käyttäytymistieteeseen perustuvat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Vastaajana on psykologian professori ja CLIMATE NUDGE -hankkeen johtaja Paula Salo, jonka erityisalaa on terveyspsykologia ja käyttäytymistieteeseen perustuvat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tuore tutkimus tuo esiin, mitä suomalaiset ajattelevat sähköautoilusta, millaisia nykyiset sähköauton omistajat ovat ja mitkä tekijät herättävät ihmisten kiinnostuksen sähköauton hankkimiseen.
Turun yliopiston psykologian tutkijat ovat vahvasti mukana Turun kaupungin hankkeessa, jossa etsitään keinoja vauhdittaa kansalaisten ja yritysten ilmastotoimia. Turku sai EU:lta kehittämistyöhön 500 000 euron hankerahoituksen, osa siitä ohjataan yliopiston kanssa tehtävään tutkimukseen, kestävien elämäntapojen kokeilujen tekemiseen sekä yritysten ilmastotyön vauhdittamiseen.
Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa voidaan käyttää apuna niin sanottuja tuuppauskeinoja. Niillä voitaisiin ohjata ihmisten tekemiä valintoja ilmastoystävällisemmiksi muun muassa liikenteessä, ruokailussa tai metsänhoidossa. Ilmastotuuppauksia tutkivan CLIMATE-NUDGE-hankkeen tutkijat kuitenkin sanovat tuoreessa politiikkasuosituksessaan, että tuuppaukset vaativat eettistä arviointia sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
Voiko ihmistä tuupata kohti ilmastoystävällisempiä valintoja ja jos, niin miten sen voi tehdä eettisesti ja kustannustehokkaasti? Tähän kysymykseen etsitään vastausta psykologian professori Paula Salon johtamassa tutkimuskonsortiossa, joka pureutuu maailmalla tunnettuun nudge- eli suomalaisittain tuuppaus-ajatteluun.
Tutkijat selvittävät, miten tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Psykologian professori Paula Salon johtama CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortio hyödyntää maailmalla jo laajemmin käytettyä nudge-menetelmää. Siinä asiat esitetään ihmiselle niin, että toivottu vaihtoehto on vaivattomin valita.
Kun tavoitteena on kestävä kehitys, millaiset käyttäytymiseen liittyvät muutosvaatimukset kaupunkilaiset kokevat hyväksyttävinä? Tähän kysymykseen pureutuu psykologian professori Paula Salon tutkimusryhmä, joka sai tehtävää varten Turun kaupunkitutkimusohjelmasta 150 000 tutkimusrahoituksen.