Ällistys (engl. awe) on voimakas, usein yllättävä tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee jotain laajempaa tai merkityksellisempää kuin mitä hän pystyy heti käsittämään. Turun yliopiston tutkijat syventyivät ällistyksen vaikutuksiin elokuvien katselun avulla.
Ällistyksen tunne vaikuttaa ihmiseen erilaisilla tavoilla, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijat selvittivät tilannekohtaisen ällistyksen vaikutusta kiinnostukseen aiheesta ja tunnistusmuistiin suhteessa tietoon, jota esitettiin mukaansatempaavissa planetaarioelokuvissa.
Elokuvien katselun aikana osallistujat kokivat ällistystä yliopistonlehtori Tuomo Häikiön mukaan, mutta kyseisen tunteen voimakkuus vaihteli elokuvien välillä.
– Lisäksi tilannekohtainen ällistys oli vahvassa yhteydessä yllättyneisyyden tunteeseen.
Tunnistustehtävässä suoriutumiseen ällistys vaikutti negatiivisesti, sillä se heikensi osallistujien kykyä havainnoida virheitä ja hölynpölyä. Ällistys myös lisäsi sellaisten lauseiden virheellistä tunnistamista, joita ei oltu mainittu elokuvassa, mutta joiden sisällön katsoja pystyi elokuvan perusteella päättelemään.
Häikiön mukaan ällistys oli toisin sanoen yhteydessä heikompaan suoriutumiseen tunnistusmuistia mittaavassa tehtävässä. Tutkijat kuitenkin havaitsivat kyseisen tunteen myös lisäävän kiinnostusta aiheeseen.
– Tuloksemme osoittavat, että ällistyksellä on potentiaalia saada ihmiset kiinnostumaan tieteeseen liittyvistä aiheista. Samalla ällistys voi kuitenkin altistaa väärien muistikuvien syntymiselle, Häikiö sanoo.
Tutkijat rekrytoivat osallistujat tiedekeskus Heurekan aikuisista kävijöistä. Osallistujat vastasivat erilaisiin kysymyksiin ennen elokuvan katsomista ja sen jälkeen. Lisäksi he tekivät elokuvan sisältöön liittyvän tunnistustehtävän.
Kuva: Aneta Pawlik / Unsplash
